Eräs rakkaustarina kertoo kahden nuoren, 13-vuotiaan Annikan, sekä 15-vuotiaan Pärin rakastumista tarkasti huomioiden.
Eräs rakkaustarina kertoo kahden nuoren, 13-vuotiaan Annikan (Ann-Sofie Kylin), sekä 15-vuotiaan Pärin (Rolf Sohlman) rakastumista tarkasti huomioiden. Andersson näyttää pienten asioiden vaikutuksen nuorten suhteeseen. Ohjaaja ja nuoret näyttelijät tekevät rakastumisen hetkestä ja siitä seuraavasta haavoittuvuudesta uskomattoman todellista katsottavaa. Siinä missä elokuva on onnistunut kuvaus nuorista, on se sitä myös ajan kuvaajana.
Toisen kerroksen lauluihin on kerrontaan vuosien varrella luotu monia tyylejä, silti Roy Anderssonin on onnistunut rakentaa aivan omannäköisensä kuvallinen kerrontamalli. Hän kuljettaa tarinaa pysähtyneillä kuvilla, joissa valoilla, varjoilla, lavasteilla, koreografioilla ja asetelmilla on aivan uudenlainen merkitys. Nerokkaasti rakennetuissa kuvissa tilanne jätetään pureutumaan katsojan mieleen visuaalisen loistokkuuden kautta. Toisen kerroksen lauluja on kuin shakkiottelu, jonka jokainen siirto on harkittu pitkälle eteenpäin.
Sivistynyt, yksityiskohtia havainnoiva dialogi korostaa Anderssonin perfektionismia. Hän näyttää haavoittuneessa ihmisessä kasvavan selviäjän ja voittajan. Hän näkee traagisuudessa kauneutta, mutta myös päinvastoin.
Kuva on riittävän tarkka. Ääniraita painottuu puheen tarkkaan toistamiseen. Kuva on hienostuneen värinen ja riittävän terävä. Ääniraita on jaettu tarkasti kahteen kanavaan.
Lisämateriaaleihin on panostettu. Ohjaajan kommenttiraidan lisäksi tarjolla on useita dokumentteja (yhteensä 72 min.), tv-haastattelu vuodelta 1970 (9 min.), otoksia ohjaajan filmografiasta (12 min.), sekä tuotantotiedot./ Ekstroja riittää: ohjaajan kommenttiraita, Pienen ihmisen suuruus –dokumentti (56 min.), 4 poistettua kohtausta (13 min.), mukana kuvauksissa (20 min.), tuotantotiedot, sekä kuvagalleria. (VA)