Hirviö ei kuollutkaan tulipalossa ja nyt sille puuhataan puolisoa.
Hirviö ei kuollutkaan tulipalossa ja nyt sille puuhataan puolisoa. Maailmaltaan huomattavasti edeltäjäänsä ilmeikkäämpi ja tarinaltaan vivahteikkaampi — silti melkoista hölötystä. Nyt hirviö pääsee puhumaan, juomaan viiniä, polttamaan ohjaajan sikareita ja jopa tirauttamaan kyyneleen. Ainakin ilahduttavan kaukana valjusta peruskauhuelokuvasta, sillä kertomus on ladattu täyteen vertauskuvia ja piilomerkityksiä.
Kuvaukseltaan viitseliäs ja yllättävän dynaaminen kuva on toistoltaan tasaisen värisevä, ajoittain peräti sotkuinen, mutta onneksi kauttaaltaan siedettävä. Ääni on — kehutusta musiikista huolimatta — tunteeton mono, joskin dialogin toistoon kelvollinen. Ekstroissa odotetusti erittäin tasokas dokumentti (39 min.) ja Scott MacQueenin kommenttiraita. Lisäksi kuvagalleria ja traileri. (IJ)