Suu­ry­ri­tyk­siä ja po­lii­tik­ko­ja tem­pauk­sil­laan pii­naa­va ano­nyy­mi per­for­mans­si­tai­tei­li­ja Ar­tu­ro pa­nee alul­le kuu­den va­ras­te­tun mes­ta­ri­teok­sen net­tiet­sintä­pe­lin ar­vaa­mat­to­min seu­rauk­sin. Ai­ka ta­val­la pus­kis­ta tul­lut eu­ro­sar­ja pitää tä­kynään osal­lis­tu­ja­mai­den tun­net­tu­ja näyt­te­lijöitä. Suo­mes­ta mu­ka­na on suo­ra­vii­vai­nen Eu­ro­po­lin et­sivä (Tom­mi Kor­pe­la).

Sar­ja yh­distää ai­ka mie­len­kiin­toi­sia vi­ri­tyk­siä, jos­sa ote­taan kan­taa nuor­ten idea­lis­miin, ny­ky­ka­pi­ta­lis­min röyh­key­teen, tai­de­bis­nek­sen ih­meel­li­syyk­siin ja eu­ro­vir­ka­mies­ten luo­maan by­rok­ra­tiaan, mut­ta to­teu­tus­ta­pa on tur­han ru­tii­ni­noi­mai­nen ja usei­den osal­lis­tu­ja­ta­ho­jen ta­kia komp­ro­mis­si­no­mai­nen kuin Eu­roo­pan neu­vos­ton ko­kous. To­ki tämä on viih­dyttävä sentään.