Joss Whedon kirjoitti Drew Goddardin kanssa jälkimmäisen ohjaaman nuorisokauhufilmin The Cabin in the Woods.
Joss Whedon kirjoitti Drew Goddardin kanssa jälkimmäisen ohjaaman nuorisokauhufilmin The Cabin in the Woods. Whedon osoittautuu Goddardia paremmaksi ohjaajaksi The Avengersissa, jonka käsikirjoituskin on vahvempi.
Cabin in The Woods uudistaa puolella sydämellä teinikauhuperinnettä ja maailmanloppudystopiaa yhdistämällä ne digiteknologiseksi scifipäivitykseksi. Supersankarifilmit ja kauhu ovat sukulaisia. Molemmille kekseliään visuaalinen toiminnallisuus näyttäisi olevan kaikki kaikessa. Parhaimmillaan kumpikin lajityyppi kuitenkin on hahmovetoisena. Siis kun ne teinit eivät ole vain tyhmää hirviömässyä, joiden kohtalosta ei sen suuremmin välitä. Tai kun superhenkilöiden sivupersoonissa kiinnostaa muukin kuin tuhovoima.
Kolmiulotteisuus toimii supersankarielokuvissa. The Avengers nousee sarjakuvatulkintojen eliittiin X-Menien, Spider-Manien, Batmanien, Iron Manin ja Watchmenin rinnalle. Whedon ohjaa ryminäkohtaukset kuin Michael Bay parhaimmillaan, mutta ei jää junnaamaan paikoilleen. Ansioituneena tv-kirjoittajana Whedon ymmärtää käänteiden ja hahmojen nopean tyypittelyn arvon.
Whedon on tarkasti analysoinut kehittelyn, syventämisen ja toiminnan suhteet kaksi ja puolituntisessa filmissään. Alkujaksossa Kostajien tehotiimiin kerätään vastentahtoisia superjäseniä, kuten niin monessa seikkailuelokuvassa Robin Hoodin seikkailuista Seitsemään samuraihin. Tarinan keskiössä juonen vipuvartena toimii eriparisen ja eripuraisen ryhmän kiistely toimintatavoista. Aiheenahan on maailman pelastaminen ilkeämielisten puolijumalien täystuholta! Ratkaisuna on tietenkin maallisten hyväläisten ryhmääntyminen taivaanylisiä vastaan. Toki jousipyssyä ja ydinkärkeäkin tarvitaan.
Whedon osoittaa käsikirjoittajakokemuksensa eritoten kehittelyvaiheissa. Erillisissä sarjakuvissa ja elokuvissa sooloilleet superit onnistutaan tiimiyttämään yhtenäiseen seikkailuun. Hahmojen luonteet ja voimat saavat kipinää toisistaan, kun Thorin vasara iskeytyy Captain American kilpeen ja Hulkin vetäytyvä siviiliminä kohtaa Iron Manin ironian. Sarjakuvasankareista tähän saakka elokuvissa epäonnisin Hulk onnistuu viimein perustelemaan itsensä.
Massasta The Avengers erottuu silläkin, että vuoropuheluun on kiinnitetty erityistä huomiota. Supereiden keskinäiset, enemmän tai vähemmän toverilliset kuittailut ovat hauskaa seurattavaa, eikä puhe suinkaan seisauta toimintaa, vaan sysää sen liikkeeseen.
Supersankarifilmi, niin kuin mikä tahansa seikkailu, seisoo tai kaatuu vastavoiman varassa. Tom Hiddleston on hieno näyttelijä (Woody Allenin Midnight In Paris, Terence Daviesin toukokuussa ensi-iltaan tuleva Syvänsininen meri). Silti yllättää, miten upea pahis hän on Thorin ilkeänä velipuolena. Loki on pelottavampi älynsä kuin ulkomuotonsa vuoksi. Pääkonna ei menetä jännitettään edes Hiddlestonin väläytellessä puolijumalan elkeiden huvittavia puolia.
Pienessä venäläisen upseerikonnan roolissa nähdään puolalainen kulttiohjaaja Jerzy Skolimowski (Deep End, Kuutamokeikka, Essential Killing). Joss Whedon ja Drew Goddard taitavat olla faneja, koska Skolimowskin tekemä brittikauhumysteeri The Shout (1978) vilahti Cabin in the Woodsissakin. (HB)
Kuva ja ääni tarjoavat upean elämyksen. Ennen kaikkea ei tule mieleenkään vaihtaa pikapikaa 2D:ksi. Kolmiulotteisuutta hyödynnetään tyylikkäästi ja toiminnan vaatimusten ehdoilla. Ensimmäinen levy on uhrattu ekstrattomalle 3D-versiolle. Toisella levyllä on 2D BD ekstrojen kanssa, joita ovat Marvelin lyhytelokuva Item 47 (11 min.), 15 min. poistettuja tai pidennettyjä kohtauksia, 4 min. epäonnistuneita otoksia ja 6 min. dokumentti. (PS)