Afganistanin vuoristossa käy kova kuhina.
Afganistanin vuoristossa käy kova kuhina. Jenkkisotilaat roiskivat silmitöntä sarjatulta vastakkaiselle kukkulalle. Paikalliset romutrokarit saapuvat tukikohtaan välittömästi äänen tauottua. Hylsyt käyvät kaupaksi. Pikkupoikien bandiittijoukko terrorisoi oopiumia kuljettavia karavaanareita. Toisaalla vielä pienemmät pojat kaivavat esiin maamiinoja jälleenmyyntiin. Rikos on kaikessa läsnä. Poikkeusolosuhteiden vuoksi maailmankuva tuntuu perustellulta.
Pieter-Jan De Pue tunkeutuu kameransa kanssa sotatilan ja terrorismin jaloissa muokkaantuvan kansakunnan uudistuvaan arkeen. Kamera tallentaa nuoria miehiä, joihin yhtäkkisen vieras elinympäristö on tartuttanut villisti vinksahtaneen suunnan. De Puen valinta on kattava yleisesitys yhdestä ajanjaksosta yhden maan järistyksissä. Seitsenvuotiseksi venynyt kuvausprosessi hajottaa juonta sirpaleisiin, ymmärrettävästi.
Painopiste on pikkupoikien leikin ja todellisuuden mylläämässä seikkailussa jäisessä vuoristossa. Vanhempia ei ole. Junioreilla on liikaa aikaa, toisaalta liian vähän järkeä synnyttää tyhjästä elantoa. Rikollisuudesta tulee leikki. Leikkijöiden ikä tekee Kalashnikoveista ja oopiumista erityisen kuumottavia välineitä. Yksi kysymys nousee ylitse muiden. Mistähän nämä lapset toimintamallinsa ottavat?
Dokumentin ja fiktion leikkauspinnalla heiluva The Land of the Enlightened on tallennettu 16-milliselle filmille. Sundance-festivaaleilla kuvaus toi elokuvalle pääpalkinnon. Lopullinen digitaalikopio kuului Docpoint 2017 -ohjelmistoon. (VA)