Tais­te­lu tu­les­ta on pa­leon­to­lo­gi­se­na seik­kai­lue­lo­ku­va­na ylittämätön, vaik­ka kol­men eri ke­hi­tys­vai­heen ih­mis­ten koh­taa­mi­nen oli­si saa­nut kuu­lun suo­ma­lai­sen asian­tun­ti­jan Björn Kurté­nin kur­tis­ta­maan kul­miaan.

Se kul­kee jou­he­vas­ti eteenpäin sisältämättä muu­ta dia­lo­gia kuin Ant­ho­ny Bur­ges­sin al­kuih­mi­sil­le ke­hittämää mu­rah­te­lua. Des­mond Mor­ris vas­ta­si ke­hon­kie­lestä.

It­se asias­sa Tais­te­lu tu­les­ta on tämän op­paan kir­joit­ta­jan lem­pie­lo­ku­via kuin jat­ku­mo­na 8-vuo­tiaa­na lue­tuil­le Ed­gar Ri­ce Bur­rough­sin “­Kau­heal­le Tar­za­nil­le” ja Char­les GD. Ro­bert­sin “­Tu­len löytä­jil­le”.

Hel­sin­gin Sa­no­mat kir­joit­ti an­siok­kaan ar­tik­ke­lin en­nen en­si-il­taa, jo­ka toi mo­nia elo­ku­van kään­teen­te­ke­viä in­no­vaa­tioi­ta esil­le. Cro mag­non -hei­mo, jo­hon pää­hen­kilöt­rio tu­tus­tuu, ymmärtää jo tie­teen al­keet. Hei­mon pääl­likkö tietää, että ris­ti­sii­tos on en­siar­vois­ta de­ge­ne­raa­tioon tai­pu­vai­sel­le hei­mol­le. Huu­mo­ri ja lä­he­tys­saar­naa­ja-a­sen­to ovat vähäpätöi­sim­piä viit­teitä.

Lop­pu­jen lp­puk­si tässä on kaik­ki, mitä ul­koa­va­ruu­des­ta jok­sus tu­le­van yli.in­hi­mil­li­sen ro­dun pitäi­si meistä tietää. Mo­ni asia on psy­ko­lo­gis­ta ja emo­tio­naa­lis­ta. Huu­mo­ri pitää op­pia. Pu­hu­mat­ta­koon nai­sen ar­vos­tuk­ses­ta. Emon pitää ol­la aloit­teen­te­kijä, kun siittäjä ei ymmärrä ot­taa vas­tuu­ta. Tu­len ha­kuu äijä! Ja sit­ten ta­pah­tuu. Tar­vi­taan­ko tämään jäl­keen mui­ta elio­ku­via, kun kaik­ki asiat pe­ru­sin­hi­mi­lii­sestä näy­tetään muu­ta­man ruu­dun ai­ka­na.

E­lo­ku­va pe­rus­tuu vuon­na 1911 jul­kais­tuun J-H Ros­ny van­hem­man “­La Guer­re du Feu” -ro­maa­niin (So­ta tu­les­ta, Ota­va 1985).