Mo­der­nin mys­tee­ri­kau­hui­lun tai­ta­jan M. Night Shya­ma­la­nin tuot­ta­ma Wayward Pi­nes on­nis­tuu luo­maan mie­len so­pu­koi­ta kut­kut­ta­van ta­ri­nan. Hyvän näyt­te­lijä­työs­ken­te­lyn, tun­nel­man ja mu­kaan­sa­tem­paa­van ker­ron­nan avul­la juo­ni toi­mii pa­rem­min kuin oh­jaa­jan eräissä vii­meai­kai­sis­sa, enintään kes­kin­ker­tai­ses­ti on­nis­tu­neis­sa elo­ku­vis­sa.

Sar­ja on par­haim­mil­laan kun kat­so­ja ei vielä tiedä min­ne ta­ri­na vie, jol­loin yllä­tyk­set toi­mi­vat ja mie­len­kiin­to säi­lyy. Wayward Pi­nes on kuin pi­den­net­ty Twi­light Zo­ne -jak­so päi­vi­te­tyillä eri­kois­te­hos­teil­la.