Anne ja Michael lähtevät uudelleenlämmittämään jäähtynyttä suhdettaan tutuille paikoille.
Anne (Rebecca Palmer) ja Michael (Ben Price) lähtevät uudelleenlämmittämään jäähtynyttä suhdettaan tutuille paikoille. Matka mökille alkaa lupaavasti. Meininki muuttuu yhden pyöräretken aikana osallistujilleen toivottua jännittävämmäksi.
Takaumissa ei säästellä, menneitä tapahtumia esitellään katsojalle pikkuhiljaa salamaniskuina. Elämänkaari avautuu, mutta johdonmukaisuus puuttuu. Sekavuus draaman ja kauhun välillä on hallitsematonta.
Blood Trails on hamstrannut pokaaleja fantsufestareilla. Palkinnoista huolimatta, metsäkauhun saralla on vaikea yllättää positiivisesti, omaleimaisuudessa jää usein uupumaan. Osittainen yliluonnollisuus kiinnostaa, väkivaltaosuudet jättävät toivomisen ja perustelemisen varaa.
Sameaa, jopa epätarkkaa kuvaa käytetään tehosteena. Terävimmilläänkään kuva ei yllä laadukkaaksi. Terävyyden lisäksi myös erikoisilla väreillä, valoilla ja kuvakulmilla pelleillään. Lähes pysyvästi vinoon asetettu kamera aiheuttaa päänsärkyä. Tuntuu kuin elokuva olisi tekijöidensä kokeilujen tekninen pelikenttä.
Viisipisteykkönen koostuu vahvoista kaiuista ja lähes jatkuvasta ukonilmasta. Takakaiuttimiin on lisätty paljon hälyääniä. Elektroninen halpis soi vähänkään vauhdikkaammissa kohtauksissa. Ekstroissa pari traileria ja mitättömät filmografiat. (VA)