Christopher Nolanin eepos pureutuu napakasti Dunkirkin evakuoinnin tunnelmiin toisen maailmansodan alkumetreillä.
Christopher Nolanin eepos pureutuu napakasti Dunkirkin evakuoinnin tunnelmiin toisen maailmansodan alkumetreillä. Hengästyttävän piinaava jännäri ei kerro käytännössä mitään suuremmasta historiallisesta kontekstista — mitä nyt toteaa saksalaispanssareiden pysähtyneen odottamatta kaupungin liepeille — mutta tekee vaikuttavaa työtä pakokauhunsekaisten tunnelmien tulkkina.
Elokuva on parhaimmillaan kun katsoja tiedostaa sen koostuvan kolmesta eri aikajanasta, jotka kerronnassa lomittuvat yhdistyäkseen lopulta viimeisissä otoksissa. Aikoinaan elokuvateatterissa tämä nyanssi jäi minulta sisäistämättä, joten katselukokemus oli kaiken toiston ja vuorokaudenaikojen äkkillisen vaihtelun johdosta sekava. Nyt toisella katselukerralla kun kerronnan rakenteen tietää on tapahtumista helpompi pitää kirjaa, mutta tästäkin huolimatta etenkin osa merelle sijoittuvista vaiheista tuntuu yhä paikoin turhan tautofoniselta kikkailulta. Periaatteessa kolme aikajanaa kuitenkin jakautuvat verrattain nätisti tapahtumiin maalla, merellä ja ilmassa.
Historiallisen spektaakkelin sijaan on kyse tiukasta tripistä, jossa mennään eikä meinata. Elokuvan kertoma tarina on supistettavissa tekstiviestimittaan, ja sen hellittämätön luonne yhdistettynä lähes tauotta takovaan ääniraitaan voivat vierottaa katsojan, jota toinen maailmansota ei kiinnosta teemana. Silti toisen katselukerran jälkeen voi myöntää, että kyse on elämyksestä.
65-millin Panavision- ja IMAX-kameroilla kuvattu elokuva edustaa aitoa 4K-kuvaa. Jälki on komeaa katsottavaa viedessään toiston miltei rannan hiekanjyviin ja miesten univormujen saumaompeleisiin asti, mutta näyttää silti läpeensä filmimäiseltä. Useampi otos siellä täällä jää erinomaisen HD:n tasolle, minkä huomaa erityisesti kasvoissa, mutta anti on kokonaisuutena upean hallittua, erottelevaa ja mustemaisen filmaattista. Hillitty väritoisto onnistuu sekin yhdistämään luonnollisen väritoiston ja genren vaatiman tukahdutetun väripaletin luontevaksi paketiksi. Kuvasuhde vaihtelee elokuvan aikana 2.20:1 ja 1.78:1 välillä riippuen kuvaustekniikasta.
Hellittämätön ääniraita luo tappajahaimaista tunnelmaa, joka on mitä omimmillaan elokuvan epätoivon ja pakokauhunomaisten tunteiden tulkkina. Sama teema toistuu Hans Zimmerin musiikkiraidalla elokuvan alusta loppuun pienin variaatioin, mikä alkaa vähitellen koetella katsojen turnauskestävyyttä, mutta trippi on hieno.
Kolmen levyn boksi sisältää elokuvan 4K- ja HD-versiot omilla levyillään sekä kolmannen ekstralevyn. Itse elokuvalevyt ovat ekstrattomia, mutta kolmas lisukelevy sisältää perusteellisen moniosainen making of -dokumentin (110 min.). Dokumentti harppoo historian yli elokuvan tapaan, mutta kertoo ihailtavan seikkaperäisesti puvustuksesta, lavastuksesta ja erilaisten kuvaushaasteiden ratkomisesta. (IJ)