Ot­to ja Han­na Hem­pe­lin to­si­ta­ri­naan poh­jau­tu­va ker­to­mus pa­ris­kun­nas­ta, jo­ka ryh­tyy 2. maail­man­so­dan ai­kai­ses­sa Ber­li­nissä le­vittämään Hit­le­rin vas­tais­ta vies­tiä pos­ti­kort­tien kaut­ta. Elo­ku­va muut­taa vai­mon vel­jen pa­ris­kun­nan po­jak­si ta­pah­tu­mien ka­ta­lyyt­tinä, mut­ta tun­tuu suur­ten lin­jo­jen osal­ta me­nevän to­si­ta­ri­nan mu­kaan.

Hil­li­tyn us­kot­ta­va ja niu­kas­ti, mut­ta us­kot­ta­vas­ti la­vas­tet­tu elo­ku­va ve­toaa en­nen kaik­kea pää­pa­rin, Bren­dan Glee­so­nin ja Em­ma Thomp­so­nin, te­ke­mien tu­kah­du­te­tun määrä­tie­tois­ten roo­li­suo­ri­tus­ten kaut­ta. Myös kak­sin­puo­lin näh­ty dek­ka­ri, jos­sa seu­ra­taan sekä kis­saa että hiirtä, toi­mii hy­vin, jos­kin tämän en­nal­ta-ar­vat­ta­va jäl­kinäytös ei enää tun­nu to­den­ma­kui­sel­ta, vaik­ka lyy­ri­nen on­kin. Ko­ko­nai­suu­te­na ky­seessä on hiot­tu ja ve­toa­va ker­to­mus yllättävästä ai­hees­ta.

E­lo­ku­va pe­rus­tuu Hans Fal­la­dan to­si­ta­ri­nan poh­jal­ta kir­joit­ta­maan kir­jaan "Je­der stirbt für sich al­lein" (1947), jo­ka puo­les­taan hyö­dyn­si ta­pauk­sen Ges­ta­po-do­ku­ment­te­ja taus­ta-ai­neis­to­naan.