Sodan syy ei ole ideologia, turvallisuus tai sattuma.
Sodan syy ei ole ideologia, turvallisuus tai sattuma. Ainoa syy on liiketalous. War Dogs sen sanoo suoraan: jos joku väittää toisin, hän on idiootti tai sitten itse mukana kansainvälisessä asekaupassa tavalla tai toisella. Tapojahan riittää teollisuudesta kauppaan ja sotilaista terroristeihin ja sitä myötä politiikkaan.
Elokuva perustuu tositapahtumiin, joiden pohjalta toimittaja Guy Lawson teki Rolling Stoneen aikoinaan herkullisen reportaasin. Kuinka oli mahdollista, että pari nuorta taukkia sai sovittua Pentagonin kanssa sadan miljoonan AK-47 –panoksen toimituksista?
War Dogs saa ehkä ansaitsematonta dramaturgista vetoapua tilaamatta, koska ajankohta on herkullinen ihmisten pohtiessa, mitä merkinneekään Oy USA AB:n tulevaisuus uuden markkinamiehen hääriessä ylimpänä käskynhaltijana.
Joka tapauksessa ohjaajan taustan huomioon ottaen kyseessä on myönteinen yllätys. Asekauppaa on käsitelty aiemmin, mutta nyt maku ei tunnu esanssiselta. Ihmeen kaupalla tarinan toteutus välttää jopa ikuiset äkkirikastumisen ja piilevän väkivallan kliseet. Myös pääpari (Miles Teller, Jonah Hill) on tuore ja toimiva.
Laadukas kuva ja ääniraita. Soundtrack on valittu pieteetillä. CCR:n Fortunate Son lienee jo pakkovalinta. Leonard Cohenin Everybody Knows osui runoilijan kuolinvuoteen kuin sattumalta. Iggy Popin Passenger ja Pink Floydin Wish You Were Here kuuluvat tekijöidensä parhaimmistoon. The Whon Behind Blue Eyes on loistava nosto. On myös mukava kuulla Girl, You’ll Be a Woman Soon kerrankin alkuperäisenä Neil Diamondin versiona. Ekstroihin on tallennettu 19 min. dokumentit ja 3 min. sing-along. (PS)