Komea ja energinen toimintaloru sisaruksista, joiden harteille jää pahojen neukkuninjojen kukistaminen.
Komea ja energinen toimintaloru sisaruksista, joiden harteille jää pahojen neukkuninjojen kukistaminen. Kulttuurirajoja rikkova toimintaloru vetää tyypillisen megalomaanisen supersankari-soittopelin vieterin hieman tiukemmalle ja pyrkii kertomaan jotakin aitoakin kaiken sirkuksen lomassa. Nyt toiminnan lomassa vihjataan myös lapsuuten keinotekoisessa vakoojaperheessä ja hämärretään verisukulaisuuden ja elämän myötä syntyvien siteiden välisiä rajoja. Kaikki tämä on tervetullutta lisäväriä.
Tavanomaisen supersankarielokuvan asteikolla tämä on yllättävän maanläheinen ja aistikkaasti synkistelevä esitys. Tarinan varrelle mahtuu tuhti kattaus toimintaa ja stuntteja, mutta näiden mittakaava ampuu tavallista vähemmän yli realismista. Kokonaisuus pelaa maratoonarin sykkeellä pitkää tarinaansa, mutta ote on hyvä ja syke vetoava.
Hivenen itseironisesti yrmyilevä elokuva on lopulta supersankarimättöjen joukossa positiivinen kummajainen. Tarina jää ylettömän kunnianhimoiseksi sekametelisopaksi, mutta fatalismia ja perherakkautta yhdistävä kertomus venäläisistä superagenteista on jännittävä tulkinta tavanomaisista kliseistä. Merkitys ontuu ja painotukset jäävät runnollisen suolaisiksi, mutta anti ei mene äiteläksi.
Komea kuva on skarppi, värikylläinen ja hengästyttävän dynaaminen. Tapahtumapaikat vaihtelevat Idahosta Kuubaan ja Norjasta Budapestiin hetken huumassa ja aina tunnelmallista särmää kohteestaan löytäen. HD-kuvaksi jälki on myös poikkeuksellisen erotteleva eikä juuri kalpene keskimääräisen 4K:n rinnalla.
Energinen ääniraita pitää mätön tiukkana, dialogin selkeänä ja musiikkiraidan alati elävänä. Tämä on napakka toimintaralli parhaimmillaan, jossa luodit osuvat, romuralli ryttää peltiä ja jopa fantastisimmilla tehosteilla tuntuu olevan uskottavan fyysinen ulottuvuus.
Ekstroissa ohjaajan lyhyt alustus elokuvalle (1 min.), mokia (3 min.), poistettuja kohtauksia (14 min.) ja kaksi koostetta (yht. 14 min.). (IJ)