Sisarukset kinastelevat kuin työtaakan musertama vanha aviopari.
Sisarukset kinastelevat kuin työtaakan musertama vanha aviopari. Tasos ja Evdokia Pafralidis ovat ottaneet thessalonikilaisen huoltoaseman hoivaansa jo vuosia ennen odottamattoman tapahtumista.
Menneinä aikoina öljyä kului, kansalaiset lämmittivät asuntojaan vuoden ympäri. Sittemmin, talouskriisin iskettyä, asiakkaiden polttoainesäiliöt eivät ole täyttyneet piripintaan. Plussat viivan alle tehdään talvikuukausien aikana.
Depressio näkyy ihmiskasvoilla, ilo on kadonnut. Jatkuva valitus säestää ostostuokioita, hintoja pitäisi pyöristellä lompakkoa myötäilevimmiksi. Öljykanisterien täyttäjät eivät näe laman vaikutusta muiden kuin itsensä kohdalla. Luottoa olisi saatava, yrittäjän kuvitellaan hankkivan petroolinsa ilmaiseksi. Ohjaaja Ingebord Jansen antaa ihmisten valittaa olosuhteiden muutosta. Varsinaista kantaa hollantilaisdokumentissa ei oteta, syyllisiä ei haeta. Kansalaisten kysellessä "kuinka tässä näin kävi", yksikään ei katso peiliin, näe syitä romahdukseen. Kulutusjuhlan olisi pitänyt jatkua.
Sisaruspari yrittää jättää tinkimiset ja luotolla ostajat huomiotta. Kovasydäminen kauppiasluonne ei ole kuitenkaan opeteltavissa. Selitys toisensa jälkeen menee lävitse, tilauslistana toimiva ruutuvihko muuttuu velkakirjaksi.
Nostan patterin lämpötilaa kotona ja hymyilen. Mistä mahtaa johtua, että nimenomaan kreikkalaisten valitukset lämmityskulujen noususta sekä elintason heikkenemisestä eivät kosketa millään tunteiden tasolla? (VA)