90-lu­vun klas­sik­ko­ko­me­dias­sa Jim Car­rey ei saa­nut va­leh­del­la, mut­ta nyt Ed­die Murp­hy jou­tuu sup­liik­kinä myyn­ti­tyk­kinä tiu­kal­le mykkä­kuu­ril­le si­dot­tuaan sa­nan­sa ja hen­kensä tai­ka­puun va­ri­se­viin leh­tiin. Va­leh­te­li­ja Va­leh­te­li­jan di­lem­man ää­rim­mil­leen vievä ko­me­dia viih­dyttää siinä missä missä mo­ni muu­kin tu­si­na­nau­rat­ta­ja, mut­ta har­mil­li­ses­ti kaik­ki sket­sit ovat en­nestään tut­tu­ja.

Peh­meä sa­no­ma oi­keis­ta asiois­ta ja per­he-elämästä en­nen työn­te­koa on to­ki iätön ja kan­na­tet­ta­vam­pi kuin kes­kimääräi­sen pös­syt­te­ly­ko­me­dian pu­nai­nen lan­ka, mut­ta tämä ei oi­kein riitä hyväk­si elo­ku­vak­si as­ti. Elo­ku­van omia sa­no­ja lai­na­ten myös tässä en­simmäi­set ja vii­mei­set 15 mi­nuut­tia ker­to­vat kai­ken oleel­li­sen, muu on täy­tettä.