Hyvää tah­toa pur­sua­va muis­tel­ma 1950-lu­vun Poh­jois-Ca­ro­li­nas­ta, Tho­mas­vil­len pik­ku­kau­pun­gis­ta. Keith Car­ra­di­ne ker­too ta­kau­tu­ma­na muis­to­ja nuo­ruu­des­taan, en­nen kaik­kea ystä­vyy­destään Whi­tey-ni­mi­seen poi­kaan. Poi­kien yh­tei­siä ko­ke­muk­sia ku­va­taan si­vus­ta tark­kail­len.

Vah­vas­ti kris­til­li­siin ar­voi­hin no­jaa­va kä­si­kir­joi­tus ker­too poi­kien ha­lus­ta aut­taa lä­himmäistään, tässä ta­pauk­ses­sa Whi­teyn pik­ku­sis­koa San­dya. Har­vi­nais­ta kyllä, elo­ku­va on pul­lol­laan hy­viä ih­mi­siä.