Yk­si ai­ko­jem­me me­nes­ty­neim­mistä te­le­vi­sio­koo­mi­kois­ta, brit­tiläi­sen tir­kis­te­ly­huu­mo­rin kan­taisä Ben­ny Hill (1924-1992) on viih­dyttä­nyt ko­ti­te­le­vi­siois­sam­me niin tuo­reel­taan kuin uu­sin­toi­na­kin jo vuo­si­kym­me­niä. Bok­si­jul­kai­sui­hin siir­ty­mi­nen ja peräjäl­kei­nen ta­pit­ta­mi­nen tun­tuu ko­val­ta siir­tymältä her­ran Hil­lin koh­dal­la. Ny­ky­hen­keen kuu­lu­va de­fi­ni­tii­vi­syys, jo­ka tässä ta­pauk­ses­sa tar­koit­tai­si kol­mea­kym­mentä­neljää vuot­ta tyttö­jen perässä juok­sen­te­lua, vai­kut­taa an­ka­ral­ta aja­tuk­sel­ta var­sin yk­sioi­kois­ta show:­ta aja­tel­les­sa.

FS Fil­min jul­kai­se­ma kuu­den kak­si­le­vyi­sen ko­koel­man sar­ja sisältää yh­teensä lä­hes 35 tun­tia Ben­ny Hill Show -tun­nel­mia. Jo­kai­seen bok­siin on sisäl­ly­tet­ty 13 puo­li­tun­tis­ta jak­soa. Bok­sit eivät nou­da­ta tuo­tan­to­jen kro­no­lo­giaa, vaan ovat se­koi­tet­tu­ja ko­koel­mia, ku­ten usein te­le­vi­sios­sa näh­dyt­kin. Pitkä Ben­ny-ma­ra­ton on ras­kas kat­se­lu­ko­ke­mus jo aja­tuk­sen ta­sol­la, määrät­tyä jaot­te­lua kan­nat­ta­nee siis har­ki­ta ko­ti­kat­so­mois­sa­kin.

Bok­sin kan­si­leh­teen on kir­jat­tu val­mis­tus­vuo­det 1980-89. Epäi­lyk­set heräävät jo en­nen le­vyn kat­so­mis­ta ja lu­vut to­dis­te­taan­kin vää­rik­si he­ti al­ku­het­kistä läh­tien. Bok­sil­la nähdään käytännössä ai­noas­taan 1970-lu­vun ma­te­riaa­lia.

Ben­ny Hill Show:n ky­seessä ol­les­sa vää­rillä mer­kinnöillä on myös his­to­rial­lis­ta mer­ki­tystä, on­han sar­ja jää­nyt ih­mis­muis­tei­hin vah­vas­ti juu­ri pitkäikäi­syy­tensä joh­dos­ta. Vaa­ti­mus­ten ol­les­sa tie­dos­sa, oli­si lu­ku­jen suo­ta­vaa pyö­riä edes oi­keal­la vuo­si­kym­me­nellä. Maa­han­tuo­jan kan­si­pa­pe­rio­sas­ton edus­ta­jaa ei ole tain­nut kiin­nos­taa kat­sel­la jak­so­ja lai­sin­kaan. Ky­sy­myk­seen saat­taa to­ki löy­tyä suo­ria­kin vas­tauk­sia, eihän BH-tou­hu­ja ihan ko­ko kan­san voi odot­taa­kaan seu­raa­van.

Vähä­pu­kei­sia nai­sia ja ää­retön määrä pe­rin­teistä slaps­tick-ur­poi­lua. Brit­tiläi­sen si­vis­ty­neistön kau­his­te­le­vis­ta il­meistä eittämättä naut­ti­nut Hill tois­taa vä­sy­mi­seen as­ti muu­ta­mia pää­tee­mo­jaan. Ka­teel­li­sem­pi voi­si sa­noa mie­hen luo­neen uran var­sin pie­nin eväin, mut­ta puo­li­tois­ta sa­taa val­tio­ta kä­sittä­nyt te­le­vi­sio­le­vi­tys suo­lan­nee tämän epäi­lyk­sen. Por­noe­lo­ku­vien sy­vin ole­mus, van­han mie­hen ja usei­den run­saas­ti nuo­rem­pien nais­ten yh­tei­set seik­kai­lut to­teu­te­taan toi­ses­sa kon­sep­tis­sa, edes hiu­kan vaat­tei­ta pääl­le puet­tu­na. Hill's An­gels -tyttö­ryhmä tar­joaa tähän kel­vol­li­set lähtö­koh­dat, va­lin­ta on teh­ty hyvällä maul­la.