P­re­si­dent­tieh­do­kas (Hugh Jack­man) osaa kääntää mas­so­jen mag­neet­ti­kentät eduk­seen, mut­ta vii­mei­sin us­kot­to­muuss­kan­daa­li uh­kaa pistää jo­pa ura­po­lii­ti­kon tai­dot koe­tuk­sel­le. Mean­de­roi­va ee­pos jää sa­meak­si po­liit­ti­sek­si kei­tok­sek­si, jo­ka kal­pe­nee to­del­li­suu­den rin­nal­la eikä nap­paa mu­kaan ta­ri­nan­sa pau­loi­hin.

K­li­sei­seltä fik­tiol­ta vai­kut­ta­va elo­ku­va pe­rus­tuu Ga­ry Har­tin to­si­ta­ri­naan. Elo­ku­va tun­tuu sa­no­van, että vas­taa­via skan­daa­lei­ta on ta­pah­tu­nut maail­man si­vu, mut­ta juu­ri tästä ajan het­kestä läh­tien po­lii­ti­kot al­koi­vat jäädä niistä kiin­ni. Hart saa tässä ehkä Ken­ne­dyn su­la­vuu­den ja Lyn­don John­so­nin vä­littö­myy­den, mut­ta ei näi­den suo­ja­kil­peä. Kom­men­taa­ri me­dian roo­lis­ta ja avio­lii­ton haas­teis­ta on pai­koin ele­gant­tia ja toi­si­naan sil­miin­pistävän pääl­le­lii­mat­tua. Sa­maan ai­kaan ku­kaan ei tun­nu us­ko­van mie­hen muut­tu­van tai ole­van edes pa­hoil­laan ta­pah­tu­nees­ta, jo­ten tril­le­rik­si pyr­kivä tai­val jää saip­puad­raa­man ta­sol­le. Ja­son Reit­ma­nil­ta (mm. Up in the Air, Ju­no, Thank You for Smo­king) tämä on har­mil­li­sen va­nut­tu­nut, se­lit­te­levä ja yk­sioi­koi­nen draa­ma.

Reit­ma­nin me­kaa­ni­sen osaa­vas­ti luot­saa­ma elo­ku­va uh­kuu ni­mekkäällä näyt­te­lijä­kaar­til­la, mut­ta ta­ri­na jää täy­sin ta­va­no­mai­sek­si ja ker­ron­ta si­ten ta­sa­pak­suk­si. Reit­man tai­taa kyllä rau­hal­li­sen lön­tys­te­lyn kam­pan­ja­po­lul­la mie­len­kiin­toa yllä­pitäen, mut­ta eri­tyi­ses­ti yh­tee­no­tois­sa me­dian kans­sa jää kai­paa­maan vaik­ka­pa Aa­ron Sor­ki­nin terävämpää is­kua.