To­ve Jans­so­nin sa­man­ni­mi­seen kir­jaan poh­jaa­va ta­ri­na isoäi­distä (G­lenn Clo­se), jo­ka viettää elämän­mit­tai­sen kesän saa­res­sa kuu­si­vuo­tiaan po­jan­tyttä­rensä kans­sa. Elämä ja ikui­suus sot­keu­tu­vat tässä nos­tal­gi­sen us­kot­ta­vak­si su­ku­pol­ven­vaih­dok­sek­si.

Suo­ma­lais-a­me­rik­ka­lais-eng­lan­ti­lais­ta tuo­tan­toa ole­va no­vel­li­mai­nen draa­ma su­kel­taa vä­keväs­ti ai­hee­seen­sa, mut­ta pitää ker­ron­nan il­ma­va­na ja pie­nistä väläh­dyk­sistä koos­tu­va­na. Näi­den kaut­ta vä­lit­tyy enemmän tun­nel­ma kuin ta­ri­na, mut­ta hil­jai­sen ee­pok­sen lop­pu­tu­lok­se­na ei ole vä­hempää kuin yk­si tul­kin­ta ih­mi­selämästä. Ta­ri­nan taus­tal­la on To­ve Jans­so­nin ja tämän oman äi­din ko­ke­muk­set, sekä äi­din kuo­le­ma hie­man en­nen kir­jan il­mes­ty­mistä.

E­lo­ku­va pe­rus­tuu To­ve Jans­so­nin kir­jaan (1972).