Ark­ki­teh­ti Evan Web­ber (Kea­nu Ree­ves) elää tai­tei­li­ja­vai­mon­sa Ka­ren Al­va­ra­don (Ig­na­cia Al­la­mand) kans­sa kor­kea­laa­tuis­ta per­he-elämää. Mo­lem­mat työs­ken­te­levät unel­mien­sa am­ma­teis­sa, hulp­pea asun­to si­jait­see ar­voa­lueel­la, lap­set hy­myi­levät muu­ten­kin kuin sei­nien per­he­pot­re­teis­sa.

Kii­rettä pii­saa. Evan tar­vit­see omaa ai­kaa saa­dak­seen työp­ro­jek­tit val­miik­si, lop­pu­per­he lä­he­tetään ran­ni­kol­le lo­mai­le­maan. Työn­te­ko kes­key­tyy vä­littömäs­ti, ovel­le ko­pu­te­taan. Rank­ka­sa­tees­sa sei­soo kak­si ali­pu­keu­tu­nut­ta tyttöä. Tytöt ovat ek­sy­neet mat­kal­la bi­lei­siin. Ku­ten jo­kai­nen sa­mas­sa ti­lan­tees­sa te­ki­si, aut­taa Evan vi­lus­tu­mis­vaa­ras­sa ole­via mim­mejä läm­pi­min juo­min ja kui­vin pyyh­kein. Sil­miään rä­pyt­te­levät Bel (A­na de Ar­mas) ja Ge­ne­sis (Lo­ren­za Iz­zo) päättävät tes­ta­ta, mikä on päivän viehä­tys­voi­ma.

E­root­ti­sen elo­ku­van epä­rea­lis­tis­ta ku­vas­toa ja dia­lo­gia lai­nai­le­va Knock Knock on kat­sot­ta­vis­sa mo­nel­la eri ta­val­la. Se toi­mii puh­taa­na eksp­loi­taa­tio­na – tir­kis­te­lynä ja pe­rus­teet­to­man vä­ki­val­lan ka­val­ka­di­na. Sitä voi kat­soa myös rin­nas­tuk­se­na su­ku­puol­ten vä­li­sestä sek­suaa­li­ses­ta lei­kistä, nuo­ren nai­sen val­ta-a­se­mas­ta neu­vot­te­lu­valt­tei­neen, kes­ki-ikäi­sen mie­hen rap­pios­ta. Jol­lain etäi­sellä ta­sol­la se on ää­rimmäi­nen ja vi­suaa­li­nen, mut­ta hy­vin­kin mo­raa­li­nen lisä ikui­sen pettä­mis­dia­lo­gin jat­ku­mos­sa.

Kea­nu Ree­ves ei kos­kaan op­pi­nut näyt­te­lemään. 1980- ja 1990-lu­ku­jen tait­tees­sa yh­den lu­paa­van il­meen esi­tel­lyt nuo­ru­kai­nen pi­ti lu­paa­van il­meensä ku­lu­neet kol­me vuo­si­kym­mentä. Va­li­tet­ta­vaa kyllä, il­meellä te­ki mer­kittävän uran ame­rik­ka­lai­sen elo­ku­van kes­kiössä, muu­ta­man vuo­den ajan jo­pa mil­joo­na­pal­koil­la.

Ree­ves te­kee jäl­leen kaik­ken­sa pi­la­tak­seen yh­den var­sin per­soo­nal­li­sen elo­ku­van, on­nek­si har­jaan­tu­neem­pi kea­nun­kat­so­ja pys­tyy sul­ke­maan tämän jo ta­ka-a­lal­le. Eli Rot­hin oh­jaa­ma Knock Knock on elo­ku­via, jon­ka pois­tet­tu­ja ja epäon­nis­tu­nei­ta koh­tauk­sia kat­soi­si jo ihan ku­rio­si­teet­ti­na. Kuin­ka huo­no voi­kaan ol­la Kea­nu Ree­ve­sin epäon­nis­tu­nut otos, lo­pul­li­seen leik­kauk­seen pää­ty­nei­den ol­les­sa jo näin kar­mi­via.

Vuon­na 1977 val­mis­tu­nee­seen Death Ga­me –e­lo­ku­vaan pe­rus­tu­va chi­leläis-yh­dys­val­ta­lai­nen Knock Knock sai en­simmäi­sen Suo­mi-e­si­tyk­sensä Ma­xi­min ykkös­sa­lis­sa 4.11.2015, Night Vi­sions –­fes­ti­vaa­lin ava­jai­se­lo­ku­va­na. (VA)