Sofia Coppolan tähti on pysynyt kirkkaana vuoden 2000 Virgin Suicides -debyytistä lähtien.
Sofia Coppolan tähti on pysynyt kirkkaana vuoden 2000 Virgin Suicides -debyytistä lähtien. Elokuvataiteen naiskuvia on ohjaajan toimesta kirkastettu monenlaisista näkökulmista.
Tutun äärellä hääritään jälleen. Vaikka Coppola tulkitsee vahvasti naisten välisiä tilanteita painottaen, siltikin yllätyksenä voi pitää innokkuutta filmata uudemman kerran Thomas P. Collinanin romaani The Beguiled. Sen verran kovatasoisen vertailukohdan tarjoaa Don Siegelin vuonna 1971 ohjaama, Clint Eastwoodin tähdittämä Korpraali McB.
Yhdysvaltain sisällissodan aika. Nuori tyttö löytää metsästä pahasti haavoittuneen sotamiehen. Apu kelpaa, puunrunkoa vasten nojaillessa saattaa käydä kehnommin. Etenkin kun pohjoisten korpraali John McBurney on jäänyt lepäilemään vieraille tiluksille.
Haavoittunut johdetaan metsän keskellä sijaitsevaan tyttöjen koulukotiin. Hauras sotilas saa hameväen hormonit virtaamaan. Ei niin, että kartanon ainoa mies jäisi astettakaan heikommaksi — huomionkipeys on molemminpuolista. Erityiset olosuhteet herättävät tunteet kuumimmilleen. Ruumiintoimintojen palatessa lähemmäs normaalia, korpraali antaa ja ottaa vastaan silmäniskua joka suunnalla.
Sofia Coppola poimii käsikirjoituksesta esiin kiehtovia teemoja. Tarina nuorten naisten välisestä ystävyydestä — ja kilpailusta — toimii mehevästi. Korpraalin valitessa puolia, nousee anteeksianto väkevään osaan. Naisten, nuortenkin, vaikutus miehen itsetuntoon kehittää talon sisäisiä suhteita nopeasti. Sodan luomien olosuhteiden erityisyys muovaa rakkauden ominaispiirteitä.
Perimmäiseksi teemaksi Coppola nostaa miehen vallan, vahvemman käyttäessä välittömän mahdollisuutensa tilanteen herrana. Naiskatraan fokuksen suuntautuessa keskinäiseen kilpailuun, havaitsee mies pystyvänsä irrottamaan tilanteesta enemmän. Voimasuhteiden muuntuessa, lopputulos on odotetun kaltainen.
Sofia Coppola voitti elokuvallaan Cannesin parhaan ohjaajan palkinnon — vasta toisena naisohjaajana perinteisen festivaalin historiassa. Coppola pitääkin jännityksen korkealla, tunnetaso on äärimmillään. Kankaalle haalittu tähtikaarti (Nicole Kidman, Kirsten Dunst, Elle Fanning ja Colin Farrell) työstää tarinaa yhtä lailla palkintojen arvoisesti. Kokonaisuus jää kuitenkin varsin ohueksi, elokuvan unenomainen kuva- ja äänimaisema vaille kliimaksia. (VA)