Knock Knock saa kyseenalaisen kunnian tönköimmästä elokuvan aloituskohtauksesta jos ei kautta aikain niin ainakin viime vuosiin.
Knock Knock saa kyseenalaisen kunnian tönköimmästä elokuvan aloituskohtauksesta jos ei kautta aikain niin ainakin viime vuosiin. Eikä tätä tarvitse edes nähdä, vaan riittää, kun kuvittelee, miten Keanu Reeves näyttelee isänpäivän aamua vaimonsa ja lastensa kanssa.
Pohjanoteerauksen jälkeen suunta voi olla vain ylöspäin, mutta nouseeko koko elokuva miinusasteikolta?
Näin on ainakin hetken aikaa, kun miehen perhe lähtee omalle lomalleen. Mitä mies tekee. Juo médocia, tekee hieman töitä ja soittaa Kissin Detroit Rock Cityä (onko se bändin ainoa hyvä biisi?).
Pakkasen puolelle palataan hyvin pian, kun kaksi sateessa lionnutta nymfettiä soittaa ovikelloa ja keski-ikäisen miehen painajainen alkaa kiertyä melkoiseen solmuun.
Ideaa voi kehua: nelikymppisten ukkomiesten syyllistäminen yhdustetään sukupuolisen hyväksikäytön kuperkeikkaan. Toteutus kuitenkin vaatisi huippuluokan luonnenäyttelijöitä ja piiruntarkkaa dialogia. Kummastakaan ei nähdä häivääkään.
Katsojaprofiilista riippuu, onko tämän sietämätöntä vai nauttiiko tällaisesta itsensä kiduttamisesta.
Keskitason kuva ja ääniraita. Ei ekstroja. (PS)