O­min­ta­kei­nen ta­ri­na le­luyh­tiön po­mos­ta (Mel Gib­son), jo­ka löytää le­lu­ma­ja­van lääk­keek­si kai­ken tu­kah­dut­ta­vaan ma­sen­nuk­seen­sa.

E­lo­ku­van lä­hin ver­tai­lu­koh­ta lie­nee Ja­mes Stewar­tin täh­dittämä "Har­vey" (1950), mut­ta tähän näh­den ote on huo­mat­ta­van pal­jon syn­kem­pi. Oh­jaa­ja Jo­die Fos­ter kul­jet­taa peh­meäs­ti syn­kis­te­levää ta­ri­naa osaa­vas­ti ja yk­si­tyi­selämässään­kin vas­toinkäy­mi­siä koh­dan­nut Gib­son ve­toaa dua­lis­ti­ses­sa roo­lis­saan, jo­ka on yhtä ai­kaa su­rul­li­nen ja nau­ret­ta­va.

E­lo­ku­van draa­ma ei suo­ra­nai­ses­ti tem­paa mu­kaan­sa, mut­ta ky­seessä on kui­ten­kin ke­vyes­ti aja­tuk­sia herät­te­levä elo­ku­va, jo­ka an­taa hy­vin eri­lai­sen ku­van kamp­pai­lus­ta ma­sen­nuk­sen kans­sa. Elo­ku­van ope­tus on, että lä­hes­tul­koon mitä ta­han­sa kan­nat­taa ko­keil­la, jot­ta voi ol­la ter­veel­li­sen tyy­tyväi­nen it­seensä ja elämäänsä.