Tuo­ma­ri Nur­mio on Suo­men ai­noa Da­vid Bowie tai Stan­ley Kub­rick. Jo­ka tuo­tok­seen täy­tyy mennä selkä edel­le miet­tien, että teen­kin kai­kin toi­sin kuin aiem­min, eri tyy­li­la­jis­ta ja ai­van eri asen­nol­la. Sil­ti me­nettämättä omaa it­seään hui­mas­sa vauh­dis­sa. Yleisö kiittää, vaik­ka hyvä että kyy­dissä py­syy.

On ai­ka mai­nio ta­pa kat­soa elo­ku­vaa­ja­na pa­rem­min tun­ne­tun Tah­vo Hir­vo­sen tan­goai­hei­nen Nur­mio-e­lo­ku­va he­ti perään, kun Yle Tee­ma esit­ti mar­ras­kuus­sa 2010 hie­non kon­sert­ti­tal­tion Nur­mion omia sa­no­ja lai­na­ten ”­kom­mu­nis­ti­sen pro­pa­gan­dan” pesästä eli Hel­sin­gin Kult­tuu­ri­ta­lol­ta, jo­ka ei lo­pul­ta sat­tu­mal­ta si­jait­se Lin­nanmäen hal­po­jen hu­vi­tus­ten ja työtä­te­kevän kan­san Kal­lion vä­lissä.

It­se näin Nur­mion he­ti en­si­sing­len jäl­keen 1979 Ou­lun Poh­jan­kar­ta­nos­sa kuin sat­tu­mal­ta sa­mas­sa sa­lis­sa, jos­sa Työväe­no­pis­ton elo­ku­va­ker­ho ko­koon­tui. Nur­miol­la oli kel­tai­nen Te­le­cas­ter ja Esa Pul­liai­sel­la yhtä räi­keän si­ni­nen St­ra­to. Työväen­kult­tuu­ri sisältää ai­na sen aja­tuk­sen, että her­ro­jen hie­not hu­vi­tuk­set ovat hy­viä, sitä ei tar­vit­se poh­tia, muu­ten he jättäi­sivät ne duu­na­reil­le. Kellä oli tähän ai­kaan va­raa Fen­de­rin ki­ta­roi­hin? Ai­ka har­val­la. Eli luok­ka­tie­toi­suus on suh­teel­lis­ta.

Ou­lu­lai­set työläis­nuo­ret ka­deh­ti­vat tais­to­lais­taus­tai­sia muu­si­koi­ta. Mut­ta ka­teel­li­sis­ta kat­seis­ta huo­li­mat­ta mu­siik­ki oli sil­loin val­lan upeaa. Sitä se on Nur­mion joh­dol­la edel­leen­kin.

Vuo­si­na 2005-2007 Nur­mio va­lit­si ee­tok­seen­sa seinä­jo­kis­tu­neen tan­gon el­vy­tyk­sen. Ajoi­tus tun­tui so­pi­val­ta, kun Agent­sin rau­ta­lan­ka­vi­ri­tyk­sestä oli ku­lu­nut jo ai­kaa pa­ri­kym­mentä vuot­ta. Nur­mion nä­ke­mys on tehdä ur­baa­nia jazz­roc­kia ja tai­de­mu­siik­kia, jo­ka sven­gaa. Suo­ma­lai­sen tan­gon kul­ta-a­jan lisäk­si ins­pi­raa­tio­ta on haet­tu Ar­gen­tii­nas­ta, Venäjältä, Kuu­bas­ta, mus­ta­lais­mu­sii­kis­ta ja Bal­ka­nil­ta.

Do­ku­ment­ti kul­kee mie­len­kiin­tois­ten luo­misp­ro­ses­sien kaut­ta kon­sert­tei­hin ja tut­ki­mus­työhön, jos­sa mu­ka­na on ins­pi­roi­via hah­mo­ja (Pek­ka Gro­now, Pek­ka Jal­ka­nen, Jus­si Rait­ti­nen, Jar­no Mä­kilä).