Ulkomaailmasta eristetty slummikorttelisto on lähellä niin uutta uljasta maailmaa suunnittelevien pukumiesten kuin ainaisia bisneksiään pyörittävien gangstojen sydäntä.
Ulkomaailmasta eristetty slummikorttelisto on lähellä niin uutta uljasta maailmaa suunnittelevien pukumiesten kuin ainaisia bisneksiään pyörittävien gangstojen sydäntä. Yhteen heitetty parivaljakko, poliisi ja pikkukonna, tarjoavat molemmille tahoille mahdollisuuden sovitukseen.
Parkourin isä David Belle ja hiljattain vauhdin alttarilla elämänsä antanut Paul Walker tähdittävät Detroitin raunioille leikisti sijoittuvaa toimintarymistelyä, joka lainaa johtoajatuksensa Luc Bessonin elokuvasta Alue 13. Poikamaisen posketon, mutta krouvin värikäs elokuva pusertaa hämmästyttävän määrän kliseitä ja naurettavia onelinereita yhteen kasaan — ja vieläpä verrattain koherentisti ja viihdyttävästi.
Belle revittelee asiallisen vimmaisen suorituksen, joka vetää hetkittäin vertoja jopa Jackie Chanin ja Jean-Claude van Dammen parhaimmille kujanjuoksuille. Miehen jälkiäänitetyltä vaikuttava ulosanti jää näiden tavoin vaatimattomaksi, mutta seinille pomppiminen sujuu vaakuttavan notkeasti. Tässä viimeisen valmiiksi asti kuvatun roolinsa tekevä Paul Walker on niin ikään mies paikallaan.
Erinomainen kuva säilyttää kuosinsa kaikissa käänteissä ja näyttää hyvältä niin pimeillä kujilla kuin tomuisalla pikataipaleella. Dialogi toistuu niin luontevasti kun näyttelijät tämän mahdollistavat ja jopa musiikkiraitakin keskimääräistä mehevämpi. Ekstroissa mainoshenkinen kooste kuvauksissa (2 min.) ja parkour-musiikkivideo (2 min.). (IJ)