Oh­jaa­jan­sa Hap­py Days –e­lo­ku­va vii­mei­sen pääl­le, vaik­ka taus­tal­la on Yh­dys­val­tain 1930-lu­vun la­ma-a­jan syök­sy­kier­teessä neljän­lap­sen per­heestään huo­leh­ti­van nyrk­kei­lijän ta­ri­na.

P­ri­mo Car­ne­ran ja Joe Loui­sin vä­lissä lois­ta­neen, ir­lan­ti­lais­syn­tyi­sen Jim Brad­doc­kin ta­ri­na ta­pai­lee pin­taa ja pää­see al­le vas­ta ot­te­lu­tun­nel­mis­sa, mut­ta ei sen pa­rem­min tai keh­nom­min kuin muis­sa ai­he­pii­rinsä elo­ku­vis­sa. Ei kui­ten­kaan mitään ajan­huk­kaa, niin ei Ron Howar­dil­la ole ta­pa­na.