Mic­hael Bayn pos­ke­ton toi­min­ta­ral­li on rak­kaus­lau­lu Los An­ge­le­sil­le ja kai­kil­le niil­le voi­mil­le jot­ka löy­tyvät nu­me­ron 911 ta­kaa. Es­tot­to­mas­ti ta­ka­vuo­sien toi­min­ta­hit­tejä (mm. Bad Boys, The Rock, Die Hard, Heat, Go­ne in 60 Se­conds) lai­naa­va lo­ru on pitkäk­si me­nevä ta­ri­na ka­ve­ruk­sis­ta (Ja­ke Gyl­len­haal ja Ya­hya Ab­dul-Ma­teen II), jot­ka pää­tyvät pie­leen men­neel­le pank­ki­kei­kal­le.

Ka­me­ra kiep­puu kuin lah­ja­pa­pe­ris­ta re­vit­tyä dro­nea lennättäessä, toi­min­ta ryn­nii ma­ra­too­na­rin in­nol­la ja mo­nen­lai­set let­kau­tuk­set kai­ku­vat sei­nil­le ad­re­na­lii­ni­huu­ru­jen lo­mas­sa. Fo­kus on hu­kas­sa, mut­ta kaik­ki ADHD-säntäi­ly on teh­ty tyy­li­puh­taas­ti ja gen­reä kun­nioit­taen. Tämä on nät­ti, mut­ta ku­mi­se­va otan­ta klas­si­ses­ta ros­vot ja je­pa­rit -lei­kistä, jo­hon oh­jaa­ja Bay ja tässä kuu­lem­ma 15 kort­te­lia ko­ti­kul­mil­taan ole­va Gyl­len­haal heittäy­tyvät mu­kaan poi­ka­mai­sel­la in­nol­la.