Dis­ney-Pi­xa­rin uu­si ani­maa­tioe­lo­ku­va pu­noo haus­kan ener­gi­sen ja ää­riään myö­ten täynnä ole­van seik­kai­lun tei­ni­po­jas­ta, jo­ka op­pii ai­kui­sek­si su­kel­ta­mal­la mui­nais­ten tai­ko­jen maail­maan. Tai­kuus on jää­nyt ny­ky­maail­mas­sa tek­no­lo­gian jal­koi­hin, jo­ten tai­val vaa­tii hok­sot­ti­mien käyttöä, mut­ta kes­kiössä ovat eteenpäin vievä seik­kai­lun imu ja herkässä ole­vat nau­rut. Klas­si­sen ri­ta­ri­tehtävän lo­mas­sa au­kea­vat myös ar­ki­sen draa­man sol­mut kuin epä­huo­mios­sa, mut­ta ei it­sestään­sel­vyyk­sinä.

E­lo­ku­va löytää ki­van ta­sa­pai­non ko­ko per­heen viih­teenä, jos­sa sat­tuu ja ta­pah­tuu vä­kevällä syk­keellä, mut­ta ai­na lup­sa­kan hyvän­tuu­li­ses­ti. Draa­man poh­ja on sank­ka -- kuol­lut isä, uu­sio­per­heen elo ja tei­ni-iän yk­sinäi­syys ovat kaik­ki tämän poh­ja­tee­mo­ja -- mut­ta ote sen vir­taus­ten kä­sit­te­lyyn on val­loit­ta­va. Loit­su­jen kaut­ta selä­tetään myös ar­jen haas­teet, mut­ta rat­kai­su ei ole ma­giaa vaan oi­val­ta­vaa. Ta­ri­na on ot­ta­nut in­noi­tuk­sen­sa oh­jaa­ja-kä­si­kir­joit­ta­ja Dan Scan­lo­nin omas­ta lap­suu­des­ta il­man isää, jos­ta nous­sut ta­ri­na on kai­kis­ta fan­tas­ti­sis­ta ai­nek­sis­taan huo­li­mat­ta elämän­ma­kui­nen ja elämän­myön­tei­nen. Tässä tek­no­lo­gia ei ole pa­has­ta, isän kuo­le­ma ei ole joh­ta­nut maail­man­lop­puun eikä mikään es­te ole kuin haas­te seik­kai­li­jal­le. Tätä pa­rem­paa sa­no­maa las­ten elo­ku­vaan ei juu­ri voi ku­vi­tel­la.

A­lun yk­si­sar­vi­set ja yk­si­silmäi­set vio­le­tit oliot saa­vat epäi­lemään mitä tu­le­man pitää, hie­man sa­moin kuin au­tot hah­moi­na ai­koi­naan, mut­ta niin vain Pi­xa­rin tai­ka­to­mu taas toi­mii. Elo­ku­va löytää ki­van ta­sa­pai­non draa­man ja seik­kai­lun vä­lillä, ja on myös so­pi­van jän­nittävä ve­do­tak­seen sekä koh­dey­leisöönsä että näi­den van­hem­piin.

Tämä on haus­ka, ener­gi­nen ja yllättävän ri­kas seik­kai­lu, jo­ka tun­tuu toi­mi­van yli ikä­ra­jo­jen. Koh­dey­leisön ar­vo­sa­na oli 4,5 täh­teä se­li­tyk­sellä, että eri­tyi­ses­ti taiat oli­vat haus­ko­ja, mut­ta lop­pu mei­na­si it­kettää, eikä se enää so­vi kah­dek­san­vuo­tiaa­na. Ta­ka­va­sem­mal­ta tul­leek­si elo­ku­vak­si tämä on yllättävä ja haus­ka ta­paus.