Täyttä nostalgiaa.
Täyttä nostalgiaa. Roger Corman ja Ramones totta vie omaavat saman asenteen. Sinänsä lapsellinen high school -kehys, mutta cheerleaderin oloinen päähenkilö (P.J. Soles) omaa kumman hyvän musiikkimaun. Satiinilla silattua huonetta koristavat mm. Piratesin ja The Whon levynkannet. Kaiken huipuksi elokuvan ainoa lehdestä lainattu otsikko on Suosikista: Rähjä, rähjempi, Ramones.
Rakeinen, pehmeä ja kohinainen letterbox-kuva. Tunkkainen ääni, jota on mahdotonta soittaa kovaa Pro Logicin kautta. Jopa Sonyn live house -toiminto tuottaa paremman tuloksen. Anamorfinen kuva ja uudelleenmiksaus 5.1:ksi tekisi hyvää. Soundtrackilla mm. Brownsville Stationia ”Smokin’ in the Boys Room”, MC5:tä ”High School” ja Eddie and the Hot Rodsia ”Teenage Depression”. Ei tekstitystä. Väärä aika kannessa. Ekstroissa Leonard Maltin jututtaa Cormania neljä min, ohjaajan, tuottajan ja skenaristin kommenttiraita, ohjaajan intro, livebiisejä The Roxyn keikalta ja 24-sivuinen vihko, jossa on paljon tyhjänpäiväisyyksiä ja muutama trivia-helmi. (PS)