Vuo­ro­kau­den ai­ka­ja­nal­le tai­dok­kaas­ti ra­ken­net­tu jän­ni­tys­sar­ja CTU-an­ti­ter­ro­ris­miyk­sikön agen­tis­ta (ai­na lois­ta­va Kie­fer Sut­her­land), jol­la on 24 tun­tia ai­kaa yrittää estää pre­si­den­tin sa­la­mur­ha ja pe­las­taa per­heensä ter­ro­ris­tien kä­sistä. Toi­mii sa­mal­la ta­sol­la kuin Tais­te­lu­to­ve­rit tai Sa­lai­set kan­siot kul­ta-ai­ka­naan, eli gen­rensä eh­do­ton­ta eliit­tiä — it­seoi­keu­tet­tu mit­ta­puu, jo­ta vas­ten tu­le­vat tril­le­rit pun­ni­taan. Jenk­ki­tuo­tan­nok­si myös hämmäs­tyttävän kons­tai­le­ma­ton, eikä san­ka­ris­ta­kaan ole teh­ty par­tio­poi­kaa, vaik­ka ajoit­tain muu­toin to­ki teräs­miestä mu­kail­laan. 24h-for­maat­ti on toi­mi­va ja an­taa oman lisänsä ko­hee­sioon, mut­ta ky­seessä voi­si ol­la pi­tem­pi­kin ajan­jak­so il­man että ker­ron­ta val­ta­vas­ti muut­tui­si. Sar­jan vah­vuus ei ole­kaan uu­des­sa to­si-TV:tä mu­kai­le­vas­sa for­maa­tis­sa, vaan lois­ta­van tii­viik­si ja teräväk­si kir­joi­te­tus­sa ta­ri­nas­sa sekä mai­niois­sa hah­mois­sa. Näin ol­len ei ole mikään ih­me, että sar­jan toi­nen kau­si pistää vielä as­tet­ta pa­rem­mak­si, vaik­ka uu­tuu­sar­vo on­kin jo hii­pu­nut.