Odot­ta­mat­to­man hy­vin ra­ken­net­tu pie­nois­tut­kiel­ma elämästä, kuo­le­mas­ta ja asioi­den jat­ku­vuu­des­ta. Pyö­rii ker­to­muk­se­na me­ta­ta­sol­la, jo­ten on elo­ku­va­na väistämättä hie­man epämääräi­nen ja utui­nen. Brit­ti­tuo­tan­toa, ja sel­lai­se­na eten­kin miljööltään erittäin pik­ku­tar­kas­ti to­teu­tet­tu. Myös näyt­te­lijä­suo­ri­tuk­set — var­sin­kin To­by Step­hen­sin ja Ben Kings­leyn osal­ta — ovat ko­ko­nai­suu­del­le kun­niak­si.

Laa­dul­taan epä­ta­sai­nen ku­va on par­haim­mil­laan erittäin kel­vol­lis­ta kat­sot­ta­vaa, mut­ta liian mo­nes­sa otok­ses­sa jäl­ki on utui­sen peh­meää ja vä­reiltään aa­vis­tuk­sen li­kais­ta. Ko­hi­naa ras­kaut­ta­vam­pa­na vir­heenä esiin­tyy koo­dauk­ses­ta joh­tu­vaa blok­kiin­tu­mis­ta. Suh­tees­sa pa­rem­pi ää­ni­rai­ta toi­mii koh­tuul­li­sen vä­littömäs­ti niin dia­lo­gil­la kuin mu­sii­kil­la ja te­hos­teil­la­kin. Ekst­rois­sa trai­le­ri. (IJ)