Newyor­ki­lai­set El­len (Mic­hel­le Wil­liams) sekä Leo Vi­da­les (Gael García Ber­nal) eivät elä rak­kau­selämänsä he­ku­maa. Leon ul­ko­mail­le suun­tau­tu­vat työ­mat­kat tie­to­ko­ne­pe­li­ke­hit­te­lijänä yh­dis­tet­tynä El­le­nin st­res­saa­vaan ar­keen suur­kau­pun­gin ran­kois­sa sai­raa­lao­lo­suh­teis­sa etään­nyttävät nuor­ta pa­ria toi­sis­taan. Per­heen yh­tei­nen lap­si, Jac­kie (Sop­hie Nywei­de) saa var­mem­paa lä­hei­syyttä sekä äi­dil­listä kos­ke­tus­ta per­heen fi­lip­pii­niläi­seltä ta­lou­den­hoi­ta­jal­ta Glo­rial­ta (Ma­ri­fe Ne­ce­si­to). Ah­ke­ran työläi­sen omat pie­no­kai­set saa­vat huo­mio­ta äi­diltään kes­ke­neräi­sen ta­lop­ro­jek­tin muo­dos­sa tu­han­sien ki­lo­met­rien päässä.

Mam­mut­ti on ajan­koh­tai­nen elo­ku­va van­hem­pien aset­ta­mis­ta ta­voit­teis­ta per­heen (näennäi­sen) hy­vin­voin­nin eteen. Edel­li­nen su­ku­pol­vi saat­taa kerätä ra­haa jäl­ki­kas­vun elämää mu­ka hel­pot­taak­seen. To­del­li­suu­des­sa kär­si­viä ovat yhtä lail­la mo­lem­mat su­ku­pol­vet.

Mam­mut­ti kä­sit­te­lee glo­ba­li­saa­tion on­gel­mia ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la, yrittäen sel­vittää mo­der­nin lii­ke­ta­lou­den ra­joit­ta­mat­to­man liik­ku­mi­sen mu­ka­naan tuo­mia han­ka­luuk­sia pie­nemmässä mit­ta­kaa­vas­sa. Esillä on suur­ten etäi­syyk­sien ja kiis­te­le­vien työai­ka­tau­lu­jen yh­teen­so­pi­mat­to­muus per­he­pii­rin ja ko­din edun kans­sa. Laa­jal­ti pun­ta­roi­tu yk­sinäi­syys esi­tellään ver­tauk­sel­li­ses­ti niin Thai­maan­mat­kan hou­ku­tuk­si­na kuin kat­to­te­ras­sin kun­to­pyöränä. Rik­kaus ei ole on­nen tae oh­jaa­ja Lu­kas Moo­dys­so­nin maail­mas­sa, sitä ta­kaa­vien ku­vien vir­kaa toi­mit­taa mam­mu­tin­lui­nen mus­te­kynä lii­ke­lah­ja­na, sym­bo­li­na tyh­jyy­destä, tur­ha­mai­suu­des­ta ja on­net­to­muu­des­ta.

U­seim­mi­ten elo­ku­van­te­kijä läh­tee ha­ke­maan epäon­nis­ta äi­ti-lap­si-suh­det­ta vai­kei­den ja toi­siin­sa so­pi­mat­to­mien luon­teen­piir­tei­den kaut­ta, rii­te­lyä ko­ros­taen. Lu­kas Moo­dys­son on ha­ke­nut syyn pin­nan al­ta, esi­tel­len El­le­nin epäai­tou­den äi­ti­roo­lis­sa hil­li­tys­ti pik­ku­hil­jaa. Yk­si elo­ku­van si­vis­ty­neistä, pi­kan­teis­ta tee­mois­ta on upo­tet­tu kä­sittämättömän tai­dok­kaas­ti lap­sen ja ta­lou­den­hoi­ta­jan suh­tee­seen. Van­hem­muus esi­tetään tai­to­na, jo­ka ei tu­le kos­kaan ole­maan­kaan kaik­kien ulot­tu­vil­la.

Moo­dys­son on elo­ku­van suu­ria mo­ra­li­soi­jia. Vaik­ka mies ker­too­kin ku­val­lis­ta ta­ri­naan­sa mo­nes­ti tark­kai­li­jan osas­sa, eikä pa­ha to­del­la saa ai­na palk­kaan­sa, on mie­hen ta­voit­teet sel­keäs­ti myös ol­la kas­vat­ta­ja­na. Moo­dys­so­nin elo­ku­van ky­seessä ol­les­sa, lap­suu­den ai­kai­nen lop­pu­mi­nen, ja las­ten ja ai­kuis­ten­kin hyväk­sikäyttö — ta­val­la tai toi­sel­la — on jäl­leen esillä, tällä ker­taa si­vul­la kul­ke­vis­sa juo­nis­sa.