S­tep­hen Kin­gin esi­kois­kir­ja oli vielä ka­poi­nen kool­taan, mut­ta pai­na­va asial­taan, mikä muut­tui nu­rin­nis­koin myö­hem­min. De Pal­man elo­ku­va­na tämä on kui­ten­kin tu­ke­vin­ta ko­ko oh­jaa­jan ural­la. Te­kijä­mie­het osaa­vat har­vi­nai­sel­la hie­no­va­rai­suu­del­la ku­va­ta pu­ber­teet­tiin siir­tyvän tytön ais­ti­muk­sia.

E­lo­ku­va ei ole van­hen­tu­nut juu­ri lain­kaan, päin­vas­toin. Yh­dys­val­ta­lai­sia bul­lie-k­li­seitä on pi­det­ty elo­ku­vien liioit­te­lui­na, mut­ta niinhän se lie­nee, että kaik­ki­nai­sen kil­pai­lun täyttämä yh­teis­kun­ta on ar­mo­ton päivä­ko­dis­ta työelämään. Sa­ma me­no on imais­tu suo­ma­lai­siin­kin seu­ra­leik­kei­hin. Olem­me hyvä kas­vua­lus­ta kai­ken­lai­sel­le mie­li­val­lal­le, kos­ka kan­san­luon­teen pe­rin­tei­siin ei ke­hu ole kuu­lu­nut, ja heik­ko it­se­tun­to tai­taa ol­la kan­sal­li­so­mi­nai­suus. Sik­si elo­ku­vaan on help­po sa­mas­tua meillä­kin, kun kou­lu­kiu­saa­mi­nen ja elo­ku­vaan kuu­lu­va hul­lu us­kon­no­li­suus pei­lau­tuu mie­len­kiin­toi­ses­ti kes­kus­te­luun van­hoil­lis­les­ta­dio­lais­ten pe­ri­syn­neistä. Liik­keen saar­na­mie­het tätä tus­kin kat­so­vat, mut­ta luu­len kes­ki-ikäis­ty­nei­den kau­niais­lais­ten kou­lu­kiu­saa­jien tun­te­van pis­ton sydä­messään.

Nyt­tem­min ih­met­te­len sitä, mi­ten oh­jaa­ja Brian De Pal­ma pys­tyi ku­vaa­maan ko­ko­nais­ta alas­ton­ta tyttö­luok­kaa alun suih­ku­koh­tauk­ses­sa ai­ka­na, jol­loin fron­tal nu­di­ty oli pe­rin no-no Hol­lywoo­dis­sa. Hän ha­lu­si sho­kee­ra­ta ja pys­tyi sii­hen. Myös Hitch­cock-ma­nee­rit oli­vat mu­ka­vas­ti hal­li­nas­sa. Lai­nat ja kun­nia­no­soi­tuk­set tun­tu­vat tyy­likkäiltä.

S­tep­hen Kin­gil­le elo­ku­va mer­kit­si pal­jon. Car­rie ei ol­lut mikään best­sel­ler vuon­na 1974. Sel­lai­sek­si se nou­si vas­ta myö­hem­min.