Tähtien sodan kaikkiaan kuusiosainen saaga on odotettu BD-uutuus.
Tähtien sodan kaikkiaan kuusiosainen saaga on odotettu BD-uutuus. George Lucas osaa tunnetusti pantata hengentuotteittaan viimeiseen asti aina, kun uusi videoformaatti on saapunut markkinoille. Nyt tämä vaihe oli Taru Sormusten herra –trilogian vastaavan kokoleman jälkeen. Näin saadaan luotua patoutunutta kysyntää, jotta suuret myyntitulokset mahdollistuvat. Tämä on aika ainutlaatuista elokuvabisneksessä.
Teräväpiirtoaikakausi mahdollistaa nyt suuret laajankankaat ja huomattavan suuren tuumakoon televisiovastaanottimet kotikatsomoissa. Lucasin aikuistensadut tehtiin ja ovat oikeuksissaan nimenomaan teatterissa, mutta nyt päästään lähelle. Nostalgian voima on suuri. Joissain kodeissa näitä katsotaan tänä syksynä siten, että samassa huoneessa Luke Skywalkerin ja Prinsessa Leian kaikkien tiedossa olevia kohtaloita seuraa peräti kolme sukupolvea. 1960-luvulla ja aiemmin syntyneet näkivät ensi-illan 1977. Heidän lapsensa kärttivät mukaan, kun Lucas teki parannellut versionsa 1990-luvun lopulla. Näiden lapset ihmettelevät kokemusta tuoreeltaan.
The Complete Saga sisältää kaikki kuusi elokuvaa. Kolmen varhaisimman elokuvan versiot ovat tehostelisättyjä, eivät siis ensi-iltaversioita. Niiden sisällyttäminen mukaan olisi ollut todellista elokuvanhistoriaa, sillä eri versioiden eroja olisi ollut helppo verrata kahden screenin toiminnolla. Ehkä tama sallitaan joskus myöhemmin.
Kokonaisuutta on rapauttanut internetin keskustelupalstoilla kuumia tunteita herättänyt tieto, jonka mukaan Lucas ei tyytynyt näpelöimään trilogiaansa vain kerran. BD-versiossa Darth Vader kuulemma huutaa "eiiiiii" syöksyessään kuolemaan ja Yoda on luotu uusiksi tietokoneella. Ja kaikkea muuta myös. Tämä keskustelu sopii hyvin Tähtien sota -kaanoniin, sillä innokkaimmat tuntuvat suhtautuvan siihen kuin aikojen saatossa muuttuneeseen Raamattuun. BD:t katsottuani en nimittäin kyseisiä muutoksia huomannut, ja myöhemmin tehtyäni BD/DVD -vertailua en edelleenkään tullut hullua hurskaammiksi, onko jotain oleellista syntiä tehty. Esimerkiksi jos Vaderin huuto (ajassa 1.45) on lisätty, se tapahtui jo DVD-vaiheessa.
Useiden katselukertojen jälkeen päähuomio kiteytyy siihen, kuinka Lucas pystyy rakastamalla varastamaan lapsuutensa sankareilta kaiken, luultavasti alushousuja myöten. Alex Raymondin Flash Gordon –sarjakuva (v. 1937) , Buster Grabben tähdittämät Gordon-cliffhangerit (1940-luvulla) ja Edgar Rice Burroughsin Mars-kirjat (1912-1941 ja nimiä myöten: jed, banth jne) antoivat vaikutteita. Jopa Millennium Falcon on kuin yksi yhteen Mézièresin ja Christinin Valerian-sarjakuvan avaruusalus (1967). Darth Vader tulee puolestaan Wishbone Ashin Argus-progealbumin kannesta (1972). Ketä tämä häiritsee, ei luultavasti Tähtien sotia katsele. Ei ainakaan kahtakymmenettä kertaa.
Kolme ensimmäistä elokuvaa (osat IV-VI) ovat neljän ja viiden tähden elokuvia scifi- ja fantasialajityypin sisällä, mutta kolme viimeistä (I-III) jäävät muutaman huippuhetkiensä vankeina koko sarjan arvoa alentaviksi, hengettömiksi hankkeiksi. Kolmekin tähteä on kaikille tiukassa.
Boksi sisältää kaikkiaan yhdeksän levyä, joista ekstrat vievät kolme.
Lucas on ollut kuvan ja äänen tarkkuuden puolestapuhuja aina. THX-systeemi paransi aikoinaan, tosin kiistanalaisesti, elokuvateatterien ja videoiden teknistä tasoa. Yllättäen Tähtien sodat eivät teräväpiirtokuvana ole aivan referenssitasoa. Tehosteilla ja tietotekniikalla on aikoinaan pelattu se, mitä pelattavissa on, joten parannettavaa taisi jäädä suhteellisen vähän. Ja hyvä niin, sillä keinotekoisilta ratkaisuilta on vältytty. Silti ero aiempiin DVD-laitoksiin on huikea. Ääniraidat hyötyvät paljon enemmän. Kun kyse on avaruusoopperasta, pakottamattoman luonnollinen toisto merkitsee paljon. Aiemmin oltiin Finlandia-talossa, nyt kaiketi uudessa Musiikkitalossa.
Kaikissa elokuvissa on kaksi kommenttiraitaa. Ensimmäinen on Lucasin, näyttelijöiden ja tuotantotiimin vastuulla. Toinen on aina koottu arkistoiduista haastatteluista. Kolmen levyn ekstroissa on 45 poistettua tai pidennettyä kohtausta, kymmeniä haastatteluja, dokumentteja tuotantovaiheista, taidegallerioita, useita syventäviä dokumentteja ja yli 90 minuuttia parodioita, jotka on kerätty pääasiassa tv-sarjoista. Kaikkiaan bonusmateriaalia on yli 40 tuntia. Lisäksi kansiosta löytyy kauniilla taiteella ryyditetty 28-sivuinen sisältöopas. (PS)