Wes Andersonin tiukasti koreografioitu elokuva kertoo tarinan yksinäisistä atomeista elämän petri-maljassa.
Wes Andersonin tiukasti koreografioitu elokuva kertoo tarinan yksinäisistä atomeista elämän petri-maljassa. Vuorovaikutuksen eleet voi tässä laskea jopa hitaalla sytytyksellä eikä kaikessa tunnu olevan kuin näennäisesti järkeä, mutta sommitelma on viimeistä piirtoa myöten viitseliäs ja omintakeinen.
Tämä on kuin elokuvien kiiltokuvakirja: eloton, mutta kokoelmana oikeassa valossa tarkasteltuna ehkä oivaltava. Toisessa valossa lopputulema jää pelkästään pitkäveteiseksi ja sattumanvaraiseksi kollaasiksi elottomasti aseteltuja kuvitelmia. Näyttelijäkaarti on joka tapauksessa hulppea. Arvoituksellinen kerronta panttaa merkityksiään ja sotkee sekaan vielä vähintään yhden metatason tapahtumia. Vyyhti tarjoaa paljon purettaavaa katsojalle, mutta aina ei ole selvää, että tulos on vaivan väärti.
Erinomainen kuva näyttää tarkasti lavastetun 1950-luvun aavikkomiljöön vuoron perään mustavalkoisena ja Hawaijin väreissä kylpevänä keitaana. Kahden kuvasuhteen välillä keikistelevä kuva on virheettömän vakaa, miltei pysähtynyt, ja ilahduttavan ilmeikäs.
Tiukalle puristettu dialogi toistuu napakasti artikuloituna ja imee itselleen miltei kaiken tilan ääniraidalta.