Al­ku­peräi­sen ja­pa­ni­lai­sen kau­hue­lo­ku­van uu­del­leen­fil­ma­ti­soin­ti vi­deo­ka­se­tis­ta, jon­ka kat­so­ja kuo­lee vii­kon päästä sen näh­tyään. Tap­pa­ja­vi­deo, ku­ten ko­ko elo­ku­va­kin on sen ver­ran ny­ky­tai­teel­li­nen, että kat­so­mi­sen jäl­keen tun­tuu että Kias­man­kin ul­ko­seinässä pitäi­si ol­la va­roi­tus sa­maan ta­paan kuin tu­pak­ka-as­kin kyl­jessä. Kau­hun het­ket ovat kui­ten­kin tässä lo­pul­ta vä­hissä — en­nem­min­kin lii­ku­taan psy­kot­ril­le­rin alue­ve­sillä, mut­ta myös sii­hen näh­den jän­ni­ty­se­le­ment­ti jää va­ja­vai­sek­si. Näyt­te­lijä­suo­ri­tuk­set ovat sentään kä­si­kir­joi­tuk­sen mah­dol­lis­ta­mis­sa puit­teis­sa hy­viä.