Seit­semän vuot­ta en­nen hur­ri­kaa­ni Kat­ri­nan ta­pah­tu­mia ja kym­me­nen vuot­ta en­nen Ba­rack Oba­man va­lin­taa val­mis­tu­nut elo­ku­va aset­taa Mor­gan Free­ma­nin joh­ta­man va­paan maail­man tiu­kan pai­kan eteen kun ni­metön me­teo­riit­ti uh­kaa syöstä maa­pal­lon ta­kai­sin lähtö­ruu­tuun. No­pea­liik­kei­nen jännä­ri luo te­hok­kaas­ti tun­nel­maa eten­kin al­ku­puo­lel­laan ja näyttää yhä te­hos­teil­taan ko­meal­ta. Sa­mal­la voi tun­tea kii­tol­li­suut­ta siitä, että huo­mat­ta­vat me­teo­rii­tit ovat sen ver­ran har­vi­nai­nen ta­pah­tu­ma et­tei niitä ole tar­peen ni­metä hur­ri­kaa­nien ta­paan juok­se­vil­la aak­ko­sil­la.

Siinä missä Ar­ma­ged­don on so­pi­van mac­ho toi­min­tapätkä ka­ve­ri­po­ru­kan ren­toon lef­fail­taan, on tämä se fik­sum­pi me­teo­riit­ti­ka­tast­ro­fie­lo­ku­va. Pa­rem­pi näyt­te­lijä­kaar­ti kuin Ar­ma­ged­do­nis­sa ja mikä hie­noin­ta: ei Ae­ros­mit­hin äs­ryttävää, ra­dios­sa ja MTV:llä ai­koi­naan lop­puun ku­lu­tet­tua ren­ku­tus­ta, eikä Ben Aff­lec­kin ja Liv Ty­le­rin vai­val­lois­ta hem­pei­lyä, jo­ta ei il­man ras­kas­ta puu­du­tus­ta pitäi­si kos­kaan ereh­tyä kat­so­maan. Elo­ku­va an­sait­see eri­tyis­mai­nin­nan Eli­jah Woo­din hah­mon lois­ta­vas­ta ko­sin­nas­ta: otat­ko sor­muk­sen vai jät­tiläis­ki­ven nis­kaa­si.