Tavantallaaja päätyy ennenaikaisen kuolemansa myötä kummittelemaan vaimonsa nurkissa.
Tavantallaaja (Casey Affleck) päätyy ennenaikaisen kuolemansa myötä kummittelemaan vaimonsa (Rooney Mara) nurkissa. Toismaallisen lakanan aiemmasta elämästään erottama mies löytää vähitellen kosmista perspektiiviä menetykseen.
Sadunomaisesti aiheeseensa tarttuva elokuva näyttää budjettiluokan videoviihdykkeeltä, jonka olettaisi pian päätyvän lakana-efekteineen köyhän miehen toisinnoksi takavuosien haamurakkaustarinoista. Tarina on kuitenkin omansa. Elokuvan miltei mykkä ote on erikoinen ja paikoin koominen, mutta kerronnan seesteinen vire ja elegantisti toteutettu ajankulku eivät anna luulla tätä parodiaksi. Kokonaisuutta on kuitenkin vaikea nähdä muuna kuin ylipitkäksi venytettynä kivana lyhytelokuvana. Tässä voi kirjaimellisesti seurata kuinka maali kuivuu.
Kikkaillen 1.33-kuvasuhteeseen pyöristetyin kulmin rajattu kuva on vakaa ja arkisen kuiva. Staattiset asetelmat ja 80-luvulta kaikua ottavat tehosteet toistuvat puhtaasti, mutta tenhotta. Kuristetulla liekillä niin ikään palava ääniraita tyytyy vähään, mutta musiikkiraita on teoriassa kaunis. Dialogia on vähän, ja se mitä mukana on jää latteaksi profetioinniksi ja arjen jorinaksi.
Ekstroissa tekijöiden kommenttiraita, poistettu kohtaus (6 min.), vaisu making of (20 min.) ja kooste musiikista (5 min.). (IJ)