Väkivallan vuosi on yhdysvaltalais-arabiemiraattikuntalaista tuotantoa ja yksi viime vuoden parhaista DVD-elokuvista.
Väkivallan vuosi on yhdysvaltalais-arabiemiraattikuntalaista tuotantoa ja yksi viime vuoden parhaista DVD-elokuvista. Mielenkiintoista on se, että siinä kuvataan ortodoksijuutalaisia oikeastaan myönteisessä valossa, päähenkilön nimi on Abel ja kyse on öljystä.
Enpä muista nähneeni yhtä hyvää rikoselokuvaa, jossa kyse on siitä, kuinka päähenkilö pystyy toimimaan liikemiehenä lipsahtamatta gangsteriksi.
Sävy on posteksistentiaalinen, filosofinen ja jopa uskonnollinen — kaikkea tätä perin uskottavasti.
Vaikka elokuvan nimessä mainitaan väkivalta, se väreilee enemmänkin pinnan alla ja ihmisten aivoituksissa, peloissa ja tavoitteissa. Gangsterielokuvan kliseitä tai edes kuvastoa, vaattetusta tai täyskultaista Rolex Datejustia lukuunottamatta, ei juurikaan käytetä.
Pääosanesittäjä Oscar Isaac tekee viiden tähden suorituksen. On helppo muistella omaa New Yorkin käyntiä vuodelta 1988, kun asuin YMCA:lla ja ostin samankaltaisen kamelinkarvatakin joulun jälkeisessä 95 prosentin alennusmyynnissä. Elokuva kuvaa vuotta 1981, eikä alennusmyyntejä anneta, kun syyttäjän syynissä ja investointirahoituksen pullonkaulassa pyristelevä liikemies etsii tietä omaan autuuteensa. Tässä on elokuva, joka antaa voimia ja jopa lohduttaa. Se on harvinaista tässä lajityypissä.
Kuva näyttää periaatteessa hyvältä, joten on äärimmäisen harmillista, ettei bittivirtaa ole pakattu tarpeeksi hankaliin kohtauksiin. Aliasing-ilmiö vaivaa aika tavalla. Hyvänä esimerkkinä ovat väpättävät lautaset 46 minuutin kohdalla. Ääniraitakaan ei ole aivan tasapainossa ainakaan volyymin osalta. Kaukosäädintä tulee vekslattua. Ei ekstroja. (PS)