Yön ri­ta­ris­ta on ly­hyessä ajas­sa tul­lut Yh­dys­val­tain kaik­kien ai­ko­jen toi­sek­si suu­rin me­nes­tys, he­ti Ti­ta­ni­cin jäl­keen. Uu­sin Bat­man-fan­ta­sia­seik­kai­lu jät­ti ra­pa­kon ta­ka­na jäl­keensä niin Täh­tien so­dan, Ta­run sor­mus­ten her­ras­ta kuin Ka­ri­bian me­ri­ros­vot.

Huo­nos­ti ei me­ne ko­me­dial­la­kaan. Van­ha her­ra Mel Brooks ko­ki en­sin Kevät koit­taa Hit­le­ril­le -ko­me­dian­sa me­nes­tyk­sen 2000-lu­vun Broa­dway-mu­si­kaa­li­na ja elo­ku­va­na. Nyt on sa­man 1960-lu­vun Brooks-tuo­te Ma­xwell Smart näh­nyt uu­den päivän­va­lon elo­ku­vas­sa Sa­lai­nen agent­ti 86. Kas­sal­la tämä van­han ker­taus on tois­tai­sek­si ol­lut emä­maas­saan suo­si­tum­pi kuin ko­via odo­tuk­sia herättä­nyt vii­dak­ko­so­ta­pa­ro­dia Tro­pic Thun­der.

Sar­jan is­kevä tun­nussä­vel an­taa pont­ta ta­ri­nal­le, jon­ka kuo­si on päi­vi­tet­ty mo­der­nim­man tek­nii­kan vuo­si­tu­han­nel­le. Yhtä huo­nos­ti ja ar­vaa­mat­to­mas­ti agen­tin här­ve­lit toi­mi­vat nyt­kin, enimmäk­seen tö­pek­sivää Smar­tia vas­taan. Ter­ro­rijär­jestö K.A.A.O.S. on tie­tys­ti asial­la. Van­ha kun­non me­ga­pom­mi pe­lot­tee­na al­kaa to­sin ol­la liian ka­lut­tu luu, vaik­ka pää­kon­na­na ko­mei­li­si­kin it­se Te­ren­ce Stamp. Vuon­na 1980 ol­tiin mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sem­pia. Sil­loi­sen Alas­ton pom­mi -ni­mi­sen agent­ti 86 -e­lo­ku­van neut­ro­ni­pom­mi uh­ka­si rii­sua kaik­ki alas­to­mik­si.

Ta­ri­naa oli­si voi­nut ra­ken­taa pa­rem­min pää­hen­kilöi­den per­soo­nil­le ja yh­teis­pe­lil­le. Nyt ke­hit­te­ly on mo­neen ker­taan van­hoil­la te­ko­ham­pail­la pu­rek­si­tun juo­nen kli­sei­sen klimp­pi­so­pan va­ras­sa, eikä ko­me­dia tah­do alus­sa nous­ta millään sii­vil­leen.

Lähtö­koh­taa ei au­ta se, että Ste­ve Ca­rel­lil­la on epä­kii­tol­li­nen tehtävä as­tua uu­te­na mie­henä Ma­xwell Smar­tin ihail­tui­hin pu­he­lin­ken­kiin. Kor­vaa­mi­nen ei ole Ca­rel­lil­le uut­ta, hänhän sai myos brit­ti­me­nes­tys Of­fi­cen ame­rik­ka­lais­ver­sion pääo­san. Näyt­te­lijä, jo­ka on on­nis­tu­nut va­ka­vam­pisä­vyi­sissä­kin roo­leis­sa, on sil­ti ai­van liian ä­lykkään ja nor­maa­lin näköi­nen pö­silök­si, mut­ta tyhmän it­se­var­mak­si, is­kuil­le ja sol­vauk­sil­le tef­lon­pin­tai­sek­si agent­ti 86:k­si.

Kol­me syk­syä sit­ten kuol­lut Don Adams, te­le­vi­sio­sar­jan Smart, taas oli täy­del­li­nen tomp­pe­li Brook­sin ja Buck Hen­ryn va­koi­lu­pa­ro­dian kes­kus­hen­kilönä. Adam­sin il­meik­kyys oli yli­voi­mais­ta ja ta­pa suol­taa idioot­ti­mai­sim­mat­kin vuo­ro­sa­nat odo­tuk­sentäy­tei­siä show­nu­me­roi­ta it­sessään. Mut­ta sar­ja oli tie­tys­ti yhtä hy­vin nais­puo­li­sen agent­ti 99:n juh­laa. Bar­ba­ra Fel­don val­loit­ti roo­lis­sa myös tai­tei­li­ja An­dy War­ho­lin, jo­ka te­ki hä­nestä yh­den kuu­lui­sis­ta muo­to­ku­vis­taan. Fik­su ja fil­maat­ti­nen An­ne Hat­haway sel­viää 99:nä kun­nial­la. To­sin va­koo­ja­pa­rin vä­lillä ei ole sitä ke­miaa, jo­ka te­ki Adam­sin ja Fel­do­nin sa­nai­lus­ta niin nau­tit­ta­vaa.

Ca­rel­lin suus­sa van­hat klas­si­kot kuu­los­ta­vat lat­team­mil­ta ja vain asiayh­teys, ti­lan­ne­ko­mii­kan val­lit­se­va vi­re, saa suut nau­ruun. Yrit­te­liäi­syy­den puut­tees­ta ei uut­ta ver­sio­ta voi syyttää. Lop­pu­puo­lel­la juo­ni äi­tyy in­tou­tu­neek­si. Vauh­dik­kai­ta ti­lan­tei­ta ku­vi­te­taan niin au­to­jen, ju­nan kuin len­to­ko­neen­kin oh­jai­mis­sa viit­se­liäin otos­si­ker­min. Nähdäänpä vielä Hitch­cock-tyyp­pi­nen kil­pa­juok­su­kin, kun pom­min räjäh­dys pitää estää Los An­ge­le­sis­sa, toh­to­ri Ca­li­ga­rin ark­ki­teh­tuu­ria muis­tut­ta­vas­sa Walt Dis­ney -kon­sert­ti­sa­lis­sa.

Siinä vai­hees­sa Ca­rel­lin Smart ja An­ne Hat­hawayn Agent­ti 99 ovat jo tul­leet tu­tuik­si ja al­ka­neet vai­kut­taa luon­te­vil­ta kor­vik­keil­ta Adam­sil­le ja Fel­do­nil­le. Mut­ta sil­ti vain kor­vik­keil­ta. Si­vu­roo­leis­sa nähdään tun­net­tu­ja ni­miä, ku­ten Alan Ar­kin agent­ti­po­mo­na, Ja­mes Caan pre­si­dent­tinä, Dway­ne ”T­he Rock” John­son kak­soi­sa­gent­ti­na sekä it­se Bill Mur­ray puuk­si naa­mioi­tu­na ja sik­si so­siaa­li­ses­ti ra­joit­teel­li­se­na va­koo­ja­to­ve­ri­na. (HB)