Ko­meas­ti ku­vi­tet­tu venäläi­se­lo­ku­va pyr­kii luo­maan seik­kai­lu­tun­nel­maa kuu­lui­san toi­sen maail­man­so­dan tais­te­lun tuok­sin­taan. Ta­ri­na ja nar­ra­tii­vi jää syrjään trik­ki­ku­vien ja hi­das­tus­ten val­la­tes­sa alaa, jo­ten hyvän elo­ku­van si­jaan tämä mais­tuu yli­pitkältä mai­no­se­lo­ku­val­ta.

Eep­pi­sek­si ku­vauk­sek­si pyr­kivä elo­ku­va pitää hen­kilö­hah­mot ohui­na, mo­tii­vit pin­nan al­la ja pyr­kii pompöö­siin niin eri­kois­te­hos­tei­den kuin ylid­ra­maat­ti­suu­teen tai­pu­van eng­lan­nin­kie­li­sen ää­ninäyt­te­lyn myötä. Kuo­si on ko­mea, mut­ta an­ti vai­voin ko­he­rent­tia tai viih­dyttävää. Ehkä tar­koi­tuk­se­na on ol­lut esittää so­dan se­ka­vuus ja mie­lettö­myys, mut­ta us­kot­ta­vuu­den on­tues­sa jää tämä­kin te­ko­syyn ta­sol­le.