Kie­li­pos­kes­sa ja kok­ke­li nenässä teh­ty sp­lat­ter­ko­me­dia kar­hus­ta, jo­ka pää­see huu­me­ku­rii­rien ma­kuun. Elo­ku­va pe­rus­tuu vuo­den 1985 to­si­ta­pah­tu­miin, jois­sa ten­nes­seeläi­nen kar­hu löy­tyi kuol­lee­na syö­tyään 20 mil­joo­nan dol­la­rin edestä metsään dum­pat­tua ko­kaii­nia. Tässä tuo 34 ki­lon huu­me­sat­si toi­mii lähtö­lau­kauk­se­na vil­lis­ti to­si­ta­pah­tu­mis­ta ekst­ra­po­loi­val­le seik­kai­lul­le. To­del­li­suu­des­sa kar­hu ei tiettäväs­ti tap­pa­nut mui­ta kuin it­sensä.

Ta­ri­naa tästä ei tar­vit­se juu­ri lähtöa­ja­tus­ta pi­demmäl­le et­siä, mut­ta pöl­lyävän ve­ren­kat­kui­nen fars­si tai­val­taa tästä huo­li­mat­ta hil­peäs­ti eteenpäin. Tie­to­ko­neel­la luo­tu kar­hu ot­taa paik­kan­sa us­kot­ta­vas­ti ja vaa­tii uh­rin­sa asial­li­sen pai­nok­kaas­ti. Yhtä ai­kaa ko­kaii­ni­tar­jot­ti­mi­na ja ve­ri­sinä sät­ky­nuk­kei­na toi­mi­vat ih­mi­set alis­tu­vat roo­lei­hin­sa ja on­nis­tu­vat pai­koin myös let­kau­tuk­sis­saan. Myös edes­men­nyt Ray Liot­ta te­kee tässä si­vuo­san.

Tämä on tyy­li­puh­das B-e­lo­ku­va lef­fail­taan. Elo­ku­va ei yritä sen enempää nous­ta lähtö­koh­tiaan ylemmäk­si kuin to­pa­ta kes­toaan ylen­palt­ti­sel­la tyhjäkäyn­nillä jo­ten lop­pu­tu­los on var­sin on­nis­tu­nut.