Yli 10 700 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Kino

Kick-Ass

Tekniset tiedot

Formaatti: Kino
 
Vuosi: 2010Kesto: 120 minuuttia
Julkaisija: Nordisk Film 
  
 
Ikäraja:
(15)
Kielletty alle 16-vuotiailta. Ennen vuoden 2012 ikäraja­merkintä­uudistusta tämän julkaisun ikäraja oli 15 vuotta.
VET: 231706  

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Nordisk Film) ellei toisin mainita.

Elokuva

Va­lo­voi­mai­nen Aa­ron John­son esittää ko­he­loa opis­ke­li­ja­nuor­ta, jo­ka Kick-As­sis­sa haa­vei­lee su­per­voi­mis­ta.

Va­lo­voi­mai­nen Aa­ron John­son esittää ko­he­loa opis­ke­li­ja­nuor­ta, jo­ka Kick-As­sis­sa haa­vei­lee su­per­voi­mis­ta. Ar­jen nöy­ryy­tyk­sissä yli­luon­nol­li­nen, om­ni­po­tent­ti haa­voit­tu­mat­to­muus vai­kut­taa Da­ve Sli­zews­kis­ta yhtä te­hok­kaal­ta suo­jal­ta maail­maa vas­taan kuin ra­ha – tai rak­kaus. Vii­mek­si mai­nit­tuun tei­ni­po­jal­la tun­tuu ole­van mat­kaa: — Ai­noa yli­luon­nol­li­nen ky­ky­ni oli se, että olin nä­kymätön tytöil­le.
O­maan na­paan­sa Da­ve ei sentään up­poa. Hä­nel­le ke­hit­tyy so­siaa­li­nen oma­tun­to. Huu­meet, rötök­set ja vä­ki­val­ta re­hot­ta­vat ka­duil­la. Da­ve ih­met­te­lee, mik­sei ku­kaan ryh­dy heik­ko­ja puo­lus­ta­vak­si su­per­san­ka­rik­si, kun mo­net kui­ten­kin sel­lai­ses­ta haa­vek­si­vat sar­ja­ku­vien kaut­ta. Poi­ka ti­laa ne­tistä vih­reän su­per­mies­kos­tyy­min ja re­kis­teröi MyS­pa­ces­sa ni­mek­seen Kick-Ass. Lop­pu on his­to­riaa. Niin kuin mel­kein Da­ve­kin.
Työ­sar­kaa riittää mum­mo­jen ka­don­neis­ta kis­sois­ta kau­pun­gin val­ta­ko­neis­toa vä­ki­val­loin pyö­rittävään huu­me­pa­ro­niin. Kick-As­sin sää­littävät pe­las­tu­so­pe­raa­tiot ja rä­piköivät yllä­ty­sis­kut va­lu­vat tyh­jiin. Ohi­kul­ki­joi­den ka­me­rois­ta Da­ven it­se­tu­hoi­set vi­ri­telmät pää­tyvät kui­ten­kin verk­ko­si­vuil­le kaik­kien päl­lis­teltäväk­si. Kick-Ass on koh­ta in­ter­ne­tin klik­kaus­kunk­ku.
Matt­hew Vaugh­nin fil­mi­ver­sios­sa Kick-As­sin sar­ja­ku­va­san­ka­riaa­te le­viää ku­lo­val­kean ta­voin. Kun Da­ve nä­kee päät­teeltä, että kau­pun­gis­sa on kil­pai­le­va su­per­mies, nou­see ää­ni­rai­dal­le Sparks-yh­tyeen virk­ku iki­hit­ti This Town Ain’t Big Enough for The Both of Us. Täy­so­su­ma! Kat­so­ja vais­toaa ole­van­sa hyvässä seu­ras­sa. Kick-As­sil­la on sydä­men­puo­li­kas koh­dal­laan ja kie­li ko­ko­naan pos­kes­sa.
Sar­ja­ku­va­san­ka­ruus pis­tetään lai­naus­merk­kei­hin. Pi­la­piir­ros­ten suo­ra­su­kai­suu­del­la Kick-Ass ky­see­na­lais­taa va­ka­via asioi­ta. Elämä on sar­ja friik­kion­net­to­muuk­sia. Hen­gissä sel­viää vain nau­ra­mal­la. En us­ko, että ta­ri­nas­sa kui­vas­ti ohi­tet­tu äi­din tai ohi­kul­ki­jan kuo­le­ma on osoi­tus te­kijäin il­key­destä ja epäin­hi­mil­li­syy­destä. Enkä sitäkään, että ka­ve­rus­ten kak­si­ja­koi­nen, op­por­tu­nis­ti­nen suh­tau­tu­mi­nen par­haan ystävän ah­din­koon, on pelkkä vit­si. Kick-Ass on täynnä pa­ra­dok­se­ja, joil­le voi nau­raa. Sa­mal­la ne pa­ne­vat ajat­te­le­maan, mil­le tässä nau­re­taan.
Yk­sittäi­set on­nis­tu­mi­set hah­mois­sa, ker­ron­nan vi­rey­dessä, kos­ket­ta­vuu­des­sa ja ko­mii­kas­sa te­kevät Kick-As­sis­ta nau­tit­ta­van kat­se­lu­ko­ke­muk­sen. Kat­so­jaan selväs­ti luo­te­taan. Täy­so­su­mae­lo­ku­va, edes sar­jis­tul­kin­ta­na, se ei ole. Oh­jaa­ja Vaughn ja ka­me­ra­mies Ben Da­vis ovat liian yk­si­puo­li­sia ja ko­ke­mat­to­mia.
Vai on­ko syynä fil­min pa­ris­sa hää­ri­neet kol­me leik­kaa­jaa, että kak­si­tun­ti­nen rie­mu­ral­li uh­kaa hyy­tyä möhkä­leek­si? Näyt­te­lijät suo­riu­tu­vat lois­ta­vas­ti mo­ni­syi­sistä roo­leis­taan. Vauh­dik­kai­ta ti­lan­tei­ta ja juo­ne­noi­val­luk­sia riittää. Di­gi­taa­li­ku­va on pal­jas, vä­rikäs, kir­kas ja tark­ka. Sil­ti Kick-Ass ei saa­vu­ta sel­lais­ta muo­don hal­lin­taa, jo­ka näin tu­le­na­ran ma­te­riaa­lin kans­sa oli­si ol­lut ai­van välttämätön, jot­ta ris­kialt­tiis­ta ma­te­riaa­lis­ta su­keu­tui­si tai­teel­li­nen voit­to.
Sar­ja­ku­va­san­ka­ruut­ta
K15-luo­ki­tel­tu vä­ki­val­ta ai­heut­taa ai­to­ja vä­ris­tyk­siä. Kat­so­jaa häi­rit­see, kun ko­to­kul­man an­ti­san­ka­rin pos­ti­myyn­nistä han­kit­tu verk­ka­pu­ku tah­rau­tuu ve­reen. Naii­vi mie­li­ku­vi­tus törmää äk­kipäätä rea­lis­ti­seen vä­ki­val­taan. Pitäy­tymällä kar­heas­sa ko­ti­ku­toi­suu­des­saan Kick-Ass oli­si voi­nut ol­la ku­mouk­sel­li­nen fil­mi.
Tuo­tan­nol­taan se on pie­nen in­die-e­lo­ku­van ja me­gapläjäys­ten vä­lissä. Sillä ei ole Yön ri­ta­rin, X-Me­nin tai Spi­der-Ma­nin bud­jet­tia. Eikä Vaughn ole oh­jaa­ja­na No­lan, Sin­ger tai Rai­mi. Köm­pelö lop­pu­ku­va, jo­ka viit­taa jat­ko-o­saan, si­netöi Kick-As­sin komp­ro­mis­si­val­miu­den.
Aa­ron John­son kerää elo­ku­val­la pal­jon ystä­viä. Hä­nen Da­ven­sa val­loit­taa, vaik­ka näyt­te­lijä esittää tyyp­pinsä vas­tais­ta luu­se­ria. Ro­mans­si Lynd­sy Fon­se­can kans­sa on viehättävä. Elo­ku­van ho­mo­vit­sikään ei ole epä­kor­rek­ti, vaan ai­ka haus­ka.
Kick-Ass on la­dat­tu täy­teen eri­lai­sia jouk­ko­tu­lia­sei­ta. Liioit­te­lu epäon­nis­tuu, sillä päät­teek­si niitä käy­tetään hy­vin en­nus­tet­ta­val­la ja pe­rin­tei­sen mah­ti­pon­ti­sel­la ta­val­la. Kun pik­kui­nen Ch­loe Mo­retz käy tap­pa­vaan ku­jan­juok­suun gangs­te­rien tu­liy­li­voi­maa vas­taan ja soundt­rac­ki­na soi Joan Jet­tin Bad Re­pu­ta­tion, on se jo vas­ten­mie­listä. Räi­keillä vir­hear­vioin­neil­laan ja kum­mal­li­sen pouk­koi­le­val­la ja päättämättömällä tyy­lillään Kick-Ass me­nettää mah­dol­li­suu­det vii­den täh­den fil­miy­teen.
Vas­ten­mie­li­syys voi kyllä ol­la pal­jas­ta­va reak­tio. Vas­ten mieltä ta­pah­tu­nut joh­taa uu­siin oi­val­luk­siin. Odo­tuk­sia ja tot­tu­muk­sia uh­maa­va ra­jo­jen yli­tys, yllät­ty­mi­nen, voi ol­la jo­pa edel­ly­tys tai­teel­le.
12-vuo­tiaan Ch­loe Mo­ret­zin su­per­san­ka­ri­hah­mo Hit Girl tuo mie­leen niin Pep­pi Pitkä­tos­sun kuin Lis­beth Sa­lan­de­rin­kin. Pep­pi ja Lis­beth eivät so­peu­du heil­le ase­tet­tuun pas­sii­vi­seen muot­tiin. Mo­retz te­kee roo­lin mel­kein sa­man ikäi­senä kuin Jo­die Fos­ter Tak­si­kus­kis­sa. Lap­sip­ros­ti­tuoi­tu ver­tau­tuu hy­vin­kin eksp­loi­taa­tio­na huu­me­ma­fiaa lis­tivään ve­ri­seen sar­ja­tap­pa­jaan. Tyttö­sen veit­siak­ro­ba­tia ja asekä­pis­te­ly tun­tu­vat pa­haen­tei­sinä kat­so­jan vat­san­poh­jas­sa. Tältä osin Kick-Ass huk­kaa mah­dol­li­suu­ten­sa yh­teis­kun­tak­ri­tiik­kiin vies­tittämällä hal­pa­mai­sin sar­ja­tu­li­vyö­ry­tyk­sin ja hel­poin mu­siik­ki­va­lin­noin, että lo­pul­ta se myy­kin vain it­seään, eli sa­maa, mitä muut­kin.
Mar­vel-sar­ja­ku­vaim­pe­riu­mi on jul­kais­sut Mark Mil­la­rin kir­joit­ta­maa ja John Ro­mi­tan piirtämää Kick-As­sia kuu­kau­sit­tain vuo­des­ta 2008. Kak­kos­nu­me­ron kan­nes­sa lu­kee ”­Sai­ras­ta vä­ki­val­taa: Juu­ri sel­lai­se­na kuin sen ha­luat­te!”
On­ko ky­seessä sar­ja­ku­va­tai­teen oi­val­ta­va it­sei­ro­nia? Fik­sun post­mo­der­nis­ti il­mais­tu kult­tuu­ri- ja me­diak­ri­tiik­ki? Vai­ko vain mo­raa­lit­to­man kyy­ni­nen ra­hat-pois-ka­ka­roil­ta –­mei­nin­ki?
Ku­ka pe­las­tai­si pop­pa­rien­kelöi­sem­me ai­na vain tren­dikkäämmäk­si äi­tyvältä mark­ki­na­ka­pi­ta­lis­mil­ta, jo­ka vir­tuaa­lis­ta kei­no­ver­ta (ja di­gi­taa­lis­ta ra­haa) imiessään is­kee silmää win-win-vink­kauk­sel­la mer­kik­si, että sa­mas­sa iloi­ses­sa ve­neessähän tässä kaik­ki ol­laan? (HB)
06/05/2010

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy