U­pean kou­kut­ta­va mi­ni­sar­ja po­rau­tuu kylmään so­taan ja CIA:n ja KGB:n vä­li­seen suu­reen shak­kiot­te­luun yhtä her­paan­tu­mat­to­mal­la ja to­den­tun­tui­sel­la ot­teel­la kuin alo­kas ran­ta­hiek­kaan Nor­man­dian mai­hin­nou­sus­sa. Tais­te­lu­to­ve­rei­den tuo­tan­toar­voil­la, hie­noil­la näyt­te­lijä­va­lin­noil­la ja kaik­ki agent­ti­ta­ri­nat luon­te­vas­ti yh­teen ku­to­val­la juo­nel­la ar­moi­tet­tu sar­ja on eh­dot­to­man suo­si­tel­ta­va tut­ta­vuus kai­kil­le va­koo­jajännä­reistä kiin­nos­tu­neil­le.

Ta­ri­na kiitää Ch­ris O'­Don­ne­lin esittämän CIA-a­gen­tin mu­ka­na jae­tus­ta Ber­lii­nistä neu­vos­to­pans­sa­rei­den pu­ris­tuk­sis­sa ole­vaan Bu­da­pes­tiin, Si­ko­jen­lah­del­le ja myyrä­jah­tiin ko­ti­kentäl­le Was­hin­go­niin. Ih­me­poi­ka O'­Don­nel te­kee hyvän suo­ri­tuk­sen roo­lis­sa, jos­ta tu­lee erään­lai­nen yh­den agent­ti­su­ku­pol­ven mal­lie­si­merk­ki al­kaen rek­ry­toin­nis­ta ja kul­kien kaik­kien ajan päänäyttämöi­den lä­pi ai­na eläköi­ty­mi­seen ja lop­pu­fi­lo­so­foin­tei­hin as­ti. Sa­maan ai­kaan le­pak­ko­mies Mic­hael Kea­ton la­te­lee us­kot­ta­vas­ti ana­lyy­siään ja en­nus­tuk­siaan ta­pah­tu­mien­ku­lus­ta ek­sent­ri­senä koo­din­mur­ta­ja­na.

Käytännössä tämä sar­ja vas­taa "T­he Good Shep­her­dil­le" sitä mitä "Tais­te­lu­to­ve­rit" oli "Sa­ving Pri­va­te Rya­nil­le". 24:­sen ste­roi­di­ty­ki­tyk­seen tot­tu­nut kat­so­ja saat­taa tar­vi­ta pa­ri pan­nul­lis­ta kah­via, mut­ta siinä missä 24 tois­ti sa­maa päivää mo­nen vuo­den ajan on tässä ko­ko­lail­la us­kot­ta­vam­min tii­vis­tet­ty pa­ri­kym­mentä vuot­ta 4,5 tun­tiin. Sar­ja pe­rus­tuu Ro­bert Lit­tel­lin sa­man­ni­mi­seen ro­maa­niin.