B­rea­king Bad ker­too ta­ri­nan ta­val­li­ses­ta per­hee­nisästä, Wal­ter Whi­tes­ta, jo­ka huo­non on­nen ja päätös­ten seu­rauk­se­na on me­nettä­nyt lu­paa­van uran ne­rok­kaa­na ke­mis­tinä ja pää­ty­nyt high-sc­hoo­lin ke­mian opet­ta­jak­si. Kun Wal­ter saa kuul­la sai­ras­tu­neen­sa syöpään hän ha­luaa jättää edes pie­nen omai­suu­den per­heel­leen, ja kun seu­rauk­sis­ta ei tar­vit­se enää vä­littää al­kaa Wal­ter te­kemään ja myymään am­fe­ta­mii­nia. Pian tuot­tees­ta tu­lee su­per­suo­sit­tua, on­han Wal­te­ril­la ta­val­li­sia prätkä­jen­giä pa­rem­pi tun­te­mus huu­mei­den val­mis­tuk­seen liit­ty­vistä hie­no­va­rai­sis­ta ke­mial­li­sis­ta pro­ses­seis­ta. Seu­raa mie­len­kiin­toi­nen psy­ko­lo­gi­nen mat­ka, jo­ka vie Wal­te­rin al­ter-e­gon­sa Hei­sen­ber­gin myötä mitään­sa­no­mat­to­mas­ta hä­viäjästä häikäi­lemättömäk­si oman edun ta­voit­te­li­jak­si ja huu­me­pa­ro­nik­si.

Kult­ti­sar­jak­si no­peas­ti nous­sut Brea­king Bad tu­li tiensä päähän hie­man se­ka­vas­ti — ai­na­kin mitä tu­lee tuo­tan­to­kau­sien jaot­te­luun. Ni­men pe­rus­teel­la tämän bok­sin pitäi­si sisältää ko­ko vii­mei­nen tuo­tan­to­kau­si, mut­ta näin ei kui­ten­kaan ole, vaan le­vyltä löy­tyy vain jäl­kimmäi­nen puo­lis­ko vii­mei­sestä kau­des­ta. Sar­jan vii­des ja vii­mei­nen kau­si on ni­mittäin jaet­tu kah­teen osaan, jot­ka mo­lem­ma­ta sisältävät kah­dek­san jak­soa. Kan­nat­taa siis ol­la tark­ka­na le­vy­jen soit­ti­meen laa­taa­mi­ses­sa, sillä juo­nen kan­nal­ta on tär­keää nähdä sar­ja alus­ta lop­puun oi­keas­sa jär­jes­tyk­sessä.