To­del­li­ses­ta Sc­hool of Roc­kis­ta ker­to­va do­ku­ment­ti on rai­vos­tut­ta­nut herkkä­hi­piäi­sim­piä. Rock­mu­sii­kin sa­loi­hin vie­raan­tu­nei­ta 7-17 –­vuo­tiai­ta nuo­ria vi­rit­te­levä opet­ta­ja Paul Green käyttää nuo­ri­son omaa kieltä, ki­roi­lee, kiu­saa ja pom­pot­taa op­pi­lai­taan — ja nämäa­ra­kas­ta­vat sitä.

Ai­kui­set to­teut­ta­vat omia unel­miaan las­ten kaut­ta, mut­ta toi­sin kuin jal­ka­pal­lo­kentän lai­dal­le, he eivät pää­se kou­lun sei­nien sisäl­le.

Mu­sii­kil­li­ses­ti tämä an­ta­nee eni­ten Frank Zap­pa –­fa­neil­le. Sab­bat­hit on so­vi­tet­tu liian no­peik­si, mikä rui­nee­raa mil­tei ko­ko ju­tun. Mut­ta elo­ku­van lop­pu­teks­teissä on mu­ka­va yllä­tys.