Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Blu-ray

Le Silence de la Mer

Meren hiljaisuus 

Elokuva:
Kuva & Ääni:
Ekstrat:

Elokuva

Muu­sik­ko te­kee en­si­le­vynsä ja kir­jai­li­ja de­byyt­ti­ro­maa­nin­sa.

Muu­sik­ko te­kee en­si­le­vynsä ja kir­jai­li­ja de­byyt­ti­ro­maa­nin­sa. Neit­seel­li­nen mes­ta­ri ko­hoaa ko­ke­mus­ten­sa hui­pul­le ah­taes­saan kaik­ki aja­tuk­sen­sa ja idean­sa yh­teen pa­ket­tiin. Elo­ku­van­teos­sa eivät hui­put ai­na eivätkä usein koh­taa täl­lais­ta koh­ta­loa. Näin ei ta­pah­tu­nut var­sin­kaan Jean-Pier­re Mel­vil­lel­le, vaik­ka en­simmä­nen pitkä elo­ku­va oli mes­ta­ri­teos. Sil­ti se on jää­nyt ai­na­kin Suo­mes­sa pal­jon vä­hemmäl­le huo­miol­le kuin ka­no­ni­soi­dut ek­sis­ten­tia­lis­ti­set ri­kol­lis­ku­vauk­set. Rans­kas­sa ti­lan­ne lie­nee toi­nen, sillä ky­seessä on yk­si tär­keim­mistä maan so­da­nai­kais­ta elämää ku­vaa­va elo­ku­va.
Jean-Pier­re Grum­bach ar­vos­ti kir­jai­li­ja Her­man Mel­vil­leä sen ver­ran, että ot­ti vas­ta­rin­ta­liik­keessä omak­su­man­sa sa­la­ni­men tai­tei­li­ja­ni­mek­seen. Esi­ku­van­sa ta­voin en­simmäi­nen teos oli lois­ta­va, mut­ta ka­non syn­tyi vas­ta myö­hem­min.
Ta­ri­na pe­rus­tuu Ver­cor­sin so­da­nai­kai­seen pie­nois­ro­maa­niin. Mo­ni luu­lee Jean Brul­le­rin ”­so­ta­ni­men” viit­taa­vaan Ver­cor­sin ka­pi­naan, mut­ta hän ot­ti sen jo pal­jon en­nen ky­sei­siä ta­pah­tu­mia toi­sen maail­man­so­dan lop­pu­vuo­si­na.
On suo­ras­taan äl­lis­tyttävää, kuin­ka elo­ku­va on­nis­tui, sillä kir­jai­li­ja ve­te­raa­ni­ka­ve­rei­neen sai oh­jaa­jal­ta ve­to-oi­keu­den elo­ku­va sisältöön. Ai­he­pii­ri oli to­ki tu­le­nar­ka, sillä Rans­kan sur­keaa so­ta­me­nes­tystä kom­pen­soi­tiin vas­ta­rin­ta­liik­keen glo­ri­fioin­nil­la ja kom­mu­nis­tit yrit­tivät omia ko­ko liik­keen.
Me­ren hil­jai­suus käy hu­ma­nis­ti­ses­ta so­ta­his­to­rian op­pi­tun­nis­ta Jean Re­noi­rin Suu­ren il­luu­sion (1937) ta­paan. Mi­ten vi­hol­li­seen pitäi­si suh­tau­tua? Jee­suk­sen op­pi on ää­rimmäi­nen, Re­noi­rin ja Mel­vil­len puo­les­taan rea­lis­ti­nen, yhtä kaik­ki puo­lus­tel­ta­va. Is­mien ja dik­ta­tuu­rien al­la pii­lee ih­mi­siä, jot­ka Dan­ten op­pia tun­tien tai tun­te­mat­ta tietävät, että hel­ve­tin pa­hin pii­ri on va­rat­tu puo­lueet­to­muu­den kaa­puun rat­kai­se­val­la het­kellä kät­key­tyvät.
Di­lem­maa ku­va­taan, kun aa­te­lis­taus­tai­nen pans­sa­ri­vau­nu­jouk­ko­jen luut­nat­ti Wer­ner von Eb­ren­nac (kau­hu­gen­reen myö­hem­min lip­sah­ta­nut Howard Ver­non) ma­joit­tuu va­hin­gos­sa väärään ta­loon Pa­rii­sin lie­peillä. Isäntä (Jean-Ma­rie Ro­bain) ja tämän les­kek­si jää­nyt mi­niä (vas­ta­rin­ta­liik­keen jä­sen Ni­co­le Stép­ha­ne) päättävät suos­tua jär­jes­te­lyyn, mut­ta eivät aio sa­noa vie­raal­le sa­naa­kaan. Ti­lan­ne joh­taa her­ras­miesmäi­sen ja fi­lo­so­fiaan tai­pu­vai­sen vie­raan yk­sin­pu­he­lui­hin. Sel­viää, että mies kan­nat­taa isän­maan­sa toi­mia, vaik­ka ra­kas­taa­kin syväs­ti Rans­kan kult­tuu­ria. Naii­vi asen­ne kui­ten­kin muut­tuu, kun hä­nel­le sel­viää, mikä ase­to­ve­reil­la on mie­lessä: maan kult­tuu­rin täy­del­li­nen kit­ke­mi­nen sa­maan ta­paan kuin Roo­ma kyl­vi suo­laa Kart­ha­gon vai­nioil­le. Tämä joh­taa mie­hen ha­ke­maan ta­kai­sin itä­rin­ta­mal­le.
Näh­tiin siis yk­si ”­hyvä vi­hol­li­nen”, mut­ta mi­ten pitäi­si suh­tau­tua kah­teen hil­jai­seen? Jo­kai­nen voi tehdä omat joh­topäätök­sensä. Vas­ta­rin­taa oli tämä­kin, mut­ta toi­saal­ta se ku­vaa pel­ku­ruut­ta, jos­sa pii­lee hi­tu­nen yl­peyttä. Lo­pul­lis­ta vas­taus­ta ei lie­ne.
Dia­lo­gi­voit­toi­ses­sa elo­ku­vas­sa ta­pah­tuu vähän. Kaik­ki jän­ni­te luo­daan vä­hin eväin ku­vauk­sen kei­noin ja näyt­te­lijöi­den pien­ten elei­den eh­doil­la. Exp­res­sio­nis­miin pyr­ki­nyt Hen­ri De­caë ku­va­si pääo­sin De­cor­sin ko­to­na. Kaik­ki liik­kuu kuin ah­taan­pai­kan­kam­moi­ses­sa trian­ge­lis­sa, isännän ker­to­janää­nestä up­see­rin yk­sin­pu­he­luun ja siitä mi­niän pro­fii­liin. Ru­nol­li­sia viit­teitä vi­li­see (mer, mèr) Coc­teaus­ta kreik­ka­lai­siin ta­rui­hin. Ne huo­maa, jos hok­saa. Jos ei, se ei hait­taa. Uu­sia asioi­ta löy­tyy var­maan vielä myö­hem­min. Nyt huo­ma­sin, et­tei kan­si oi­keas­taan ku­va von Eb­ren­na­cia, sillä hän ei ol­lut nat­si saa­ti SS-mies.

Kuva, ääni & ekstrat

Laadukas kuva ja ääni. Ei omalla levyllään oleva DVD-versiokaan tunnu huonolaatuiselta, mutta ero jää merkittäväksi. Huomioitavaa on se pieteetti, että akatemiakuvakoko on täsmälleen oikea eikä niin yleinen 1:3. Ekstroissa 41 min. dokumentti, 23 min. keskustelu, traileri ja 56-sivuinen kirjanen. Brittilaitos: BD on ABC, DVD puolestaan R0. (PS)
20/07/2013

Tekniset tiedot

Formaatti: Blu-ray
 
Vuosi: 1949Kesto: 87 minuuttia
Julkaisija: EurekaKuva:
1080p 1.37
Ääniraita: DTS-HD MA Mono
  EAN: 5060000700664

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Eureka) ellei toisin mainita.

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy