Yli 10 700 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Kino

Hella W

Tekniset tiedot

Formaatti: Kino
 
Vuosi: 2011Kesto: 82 minuuttia
Julkaisija: Sandrew 
  
 
Ikäraja:
(11)
Kielletty alle 12-vuotiailta. Ennen vuoden 2012 ikäraja­merkintä­uudistusta tämän julkaisun ikäraja oli 11 vuotta.
VET: 74471  

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Sandrew) ellei toisin mainita.

Genre

Elokuva

Hel­la Wuo­li­jo­ki!

Hel­la Wuo­li­jo­ki! Niin ko­mea ni­mi, että jol­lei sitä oli­si ole­mas­sa, se oli­si pitä­nyt kek­siä – näy­telmään, ro­maa­niin tai elo­ku­vaan. Vii­me so­dan mo­lem­min puo­lin Wuo­li­jo­ki oli kan­sainvä­li­sim­piä tai­tei­li­joi­tam­me, kar­ta­non­rou­va ja bis­nes­nai­nen. Kiis­tel­tynä hah­mo­na hän toi­mi rau­han­neu­vot­te­li­ja­na, mut­ta jou­tui van­ki­laan maan­pe­tok­ses­ta syy­tet­tynä. So­dan jäl­keen Wuo­li­joes­ta tu­li kan­sa­ne­dus­ta­ja ja Yleis­ra­dion pää­joh­ta­ja.
U­noh­tu­ma­ton Wuo­li­jo­ki on Nis­ka­vuo­ri-näy­tel­mien kir­joit­ta­ja­na. Juu­ra­kon Hul­dan poh­jal­ta Yh­dys­val­lois­sa teh­tiin elo­ku­va Far­ma­rin tytär (1947), jos­ta Lo­ret­ta Young voit­ti pääo­sa-Os­ca­rin. Vielä 60-lu­vul­la Ame­ri­kois­sa teh­tiin tv-sar­ja Tyttö tu­li ta­loon Wuo­li­joen ai­hees­ta.
Mi­ten hie­non elo­ku­van Vi­ros­sa 1886 syn­ty­neen ja Hel­sin­gissä 1954 kuol­leen merk­ki­nai­sen ta­pah­tu­ma­rik­kaas­ta elämästä sai­si­kaan. Wuo­li­jo­ki oli suu­ren­moi­nen esi­merk­ki var­hai­ses­ta fe­mi­nis­tistä, jo­ka ei vähästä lan­nis­tu eikä pal­jos­ta­kaan.
Jus­si Rau­ta­nie­men rau­tai­sel­la am­mat­ti­tai­dol­la koos­ta­ma Hel­la W -e­lo­ku­van mai­nost­rai­le­ri lu­paa pal­jon. Se kerää kah­teen mi­nuut­tiin Ju­ha Wuo­li­joen oh­jaa­man fil­min an­siot. Pe­ter Flinc­ken­ber­gin sä­vykäs ku­vaus ja Ka­ri Kan­kaanpään huo­le­kas la­vas­tus­pa­nos herättävät hen­kiin lä­hi­his­to­rian ai­ka­kau­den, ark­ki­teh­tuu­rin ja muo­dit. Ku­va­kul­mat ja näyt­te­lijöi­den ase­moin­nit ovat dra­maat­ti­sia ja otos­ten edi­toin­nis­sa nä­kyy vä­ke­viä rin­nas­tuk­sia pa­rem­man väen pi­dois­ta an­keaan van­keu­teen, voi­ton het­kistä ris­ti­rii­toi­hin ja epäi­lyk­siin. Ly­hyt trai­le­ri si­joit­taa tär­keät hen­kilöt, Hel­lan ja Vap­pu-tyttä­ren, kes­kei­sel­le pai­kal­le kat­so­jil­le tar­jot­ta­vaan ih­mi­sen­ko­koi­seen ta­ri­naan so­dan, kan­sainvä­li­sen po­li­tii­kan, ra­han ja tai­teen pyör­tei­siin.
Val­miis­sa elo­ku­vas­sa tuo ta­ri­na hä­viää il­maan. Ker­to­mus Hel­las­ta ka­toaa pysäh­te­levän ku­vit­ta­mi­sen ja pat­sas­te­le­viin asen­toi­hin van­git­tu­jen näyt­te­lijöi­den sel­kien taak­se. Epäi­lyk­sen het­killä te­kijät kal­lis­ta­vat ku­van tai­teel­li­ses­ti viis­toon. Jän­ni­tystä vi­ri­tetään kul­jet­ta­mal­la näyt­te­lijöitä hi­das­te­tus­ti tip­top-a­suis­sa täsmä­la­vas­teis­sa.
Kai­ken sälän kes­kellä Tii­na Weckströ­min lu­ja tul­kin­ta Hel­la­na sekä Mat­lee­na Kuus­nie­men yhtä ai­kaa äi­dil­leen kat­ke­ra ja tätä ihai­le­va Vap­pu huk­ku­vat rek­vi­sii­tan ja kar­ta­noe­poo­kin al­le. Va­pun ker­to­janääntä käy­tetään sat­tu­man­va­rai­ses­ti, puut­tei­den paik­kaa­ja­na.
Wuo­li­joen kar­ta­non merk­ki­vie­raat, John Reed ja Ber­tolt Brecht, kui­ta­taan mai­nin­noil­la. De­sant­ti Kert­tu Nuor­te­vas­ta ei saa­da esiin sel­lais­ta, mitä ei teh­ty pa­rem­min Don­ne­rin Kuu­lus­te­lus­sa (2009). Han­nu-Pek­ka Björk­ma­nin hah­mo vi­ha­mie­li­senä Val­pon urk­ki­ja­na ei riitä vas­ta­voi­mak­si ko­ko elo­ku­van pi­tuu­del­ta. Hie­no­jen näyt­te­lijöi­den pa­ri­työs­ken­te­ly vain väläyttää hen­kien tais­toa kuu­lus­te­lu­jak­sois­sa.
Ju­ha Wuo­li­jo­ki ei saa mieltä run­sau­den­pu­las­ta kär­sivään ai­hee­seen. Hel­lan tai­teel­li­sen uran lä­pi­juok­su on pet­ty­mys. Kir­joi­tus­ko­neen na­put­te­lus­ta siir­rytään suo­raan en­si-il­taan. Le­gen­daa­ri­sen teat­te­ri­joh­ta­ja Ei­no Sal­me­lai­sen hah­mos­sa Pirk­ka-Pek­ka Pe­te­liuk­sel­la on otet­ta, mut­ta hah­mo saa vain vi­lah­taa.
Har­ri Ylö­nen leik­kaa otok­sia te­hok­kaas­ti koh­taus­ten vä­lissä ja nii­den sisällä. So­pu­pe­li Flinc­ken­ber­gin ka­me­ran kans­sa tuot­taa het­kittäin abst­rak­te­ja huo­mioi­ta, Hel­lan mie­len­liik­kei­den hah­mo­tu­sy­ri­tyk­siä. Sil­ti elo­ku­van koh­de ja jo­pa tar­koi­tus jäävät ar­voi­tuk­sik­si. Oli­si suo­nut Weckströ­min Hel­lan pidä­tel­lyn päättäväi­syy­den jouk­koon vähän sitä räis­kettä, jo­ka sai Wuo­li­joen rik­ko­maan Län­nen lo­ka­rin le­vyn Nii­lo Tar­vajär­ven ra­dio-oh­jel­mas­sa. Ja mitä fil­millä ha­lu­taan sa­noa?
Erk­ki Tuo­mio­jan kir­jas­sa Häiväh­dys purp­pu­raa (Tam­mi 2006) Ber­tolt Brecht ku­vai­lee Wuo­li­jo­kea ener­gi­sek­si, ke­vyek­si ja täsmäl­li­sek­si. Missä se fil­missä nä­kyy? Oh­jaa­ja on Hel­lan puo­li­son su­kua, mut­ta lä­hel­le ai­het­taan hän pää­see vain lai­naa­mal­la suo­mi­fil­mipät­kiä. Rat­kai­su on amatöö­rimäi­nen, mut­ta kun Nis­ka­vuo­ren Lo­vii­sa, lois­ta­va Em­ma Väänä­nen, ru­koi­lee lä­hi­ku­vas­sa ”An­na mi­nul­le­kin hiu­kan rak­kaut­ta”, sisältää se kieh­to­van väit­teen sa­la­tus­ta Hel­las­ta, jo­ka il­men­tyi­si vain hä­nen tai­teen­sa kaut­ta.
Näyttävä, puol­ta­tois­ta tun­tiaan pi­temmältä tun­tu­va Hel­la W ei yllä sik­si kai­va­tuk­si ko­ti­mai­sek­si suur­nai­se­lo­ku­vak­si. Pot­ret­ti jää muo­to­puo­lek­si. Wuo­li­joen so­ta­vai­hei­den ir­to­pa­la­sis­ta ei kat­so­ja saa koo­tuk­si edes mo­ni­mie­listä, eri pers­pek­tii­veistä lä­hes­tyvää, ku­bis­ti­sek­si loh­kot­tua ko­ko­var­ta­lo­ku­vaa. Osaa­vien te­kijöi­den puu­hak­kuus suol­taa val­ko­kan­kaal­le vain fil­mil­listä rans­ka­lais­ta vii­vaa: sitä, tätä ja hiu­kan tuo­ta­kin. Elo­ku­va liik­kuu, mut­tei lii­ku­ta.
Kä­sittämätöntä, että Hel­la W on mer­kit­ty fik­sun ja terävä­kynäi­sen Ou­ti Nyytäjän ni­miin. Ehkä ter­mi ”al­ku­peräiskä­si­kir­joi­tus” ker­too jo­tain? Po­jat­ko, nuo mai­niot sc­ript doc­to­rit, me­nivät pi­laa­maan hyvän ju­tun? (HB)
22/02/2011

Traileri

Tämä video on ehkä jo poistettu YouTube:sta. Kokeile kuitenkin?

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy