Yh­dys­val­tain me­ri­jal­kaväen suo­rit­ta­ma Gre­na­dan mai­hin­nou­su 1983 on yk­si eri­koi­sim­mis­ta maail­man­val­lan 1900-lu­vun jäl­ki­puo­lis­kol­la käy­dyistä so­dis­ta, kos­ka se ta­pah­tui vain vähäi­sin mies­tap­pioin mo­lem­min puo­lin. Vas­tas­sa oli pai­kal­lis­ten lisäk­si myös kuu­ba­lai­sia jouk­ko­ja. Eri­koi­sek­si asian te­ki se, että Bri­tan­nia vas­tus­ti mie­hi­tystä. Saa­ren dik­ta­tuu­ri pe­rus­tui mar­xis­mi­le­ni­nis­miin ja val­taa­pitä­viä pan­tiin hen­giltä lait­to­mas­ti.

C­lint Eas­twood pa­ni lu­sik­kan­sa kuu­maan keit­toon te­kemällä toi­min­tae­lo­ku­van saa­ren mai­hin­nou­sus­ta. Mie­hen mai­ne rea­ga­ni­lai­se­na kon­ser­va­tii­vi­na kas­voi ja hie­no elo­ku­van­te­kijä kär­si tästä vielä pitkään.

Jäl­ki­kat­san­nos­sa elo­ku­van al­ku­puo­lis­ko on mi­li­ta­rian näkö­kul­mas­ta ai­ka hu­ma­nis­ti­nen. Eas­twood on Ko­rean so­ta­san­ka­ri, jo­ka on jämähtä­nyt vää­pe­lik­si omapäi­syy­tensä ta­kia. Hän saa vas­tuul­leen täy­sin omaa pal­ve­lussääntöään nou­dat­ta­van tie­dus­te­luo­sas­ton. Ko­vaa kättä tar­vi­taan, mut­ta ot­teet eivät ole ko­vin­kaan kli­sei­siä, vaan kou­lut­ta­ja saa mie­het pik­ku­hil­jaa puo­lel­leen.

Fa­sis­ti­set piir­teet ovat lo­pul­ta ai­ka vähäi­set mie­hi­ty­so­sios­sa­kin. Mie­hen tap­pa­mi­nen ei tun­nu hyvältä. Nämä piir­teet ai­ka­laisk­ri­tiik­ki unoh­ti.

Suu­rin vir­he on se, et­tei so­dan taus­taa ava­ta juu­ri lain­kaan. Tun­tuu ole­van it­sestään­selvää, että US of A voi muit­ta mut­kit­ta nous­ta mai­hin mi­hin maail­man­kolk­kaan ta­han­sa. Näinhän se on­kin ame­rik­ka­lai­ses­sa kat­san­nos­sa.