Rans­ka­lai­nen tut­ki­ja Clau­de Lo­rius ret­ki­kun­ti­neen tark­kai­li Etelä­man­te­reen jää­ker­ros­tu­mia elämän­työk­seen. Lo­rius kai­ra­si tu­han­sien met­rien sy­vyy­destä ih­mis­kun­nan his­to­riaa, is­kien puo­li­va­hin­gos­sa il­ma­kup­la­suo­neen. Jää ker­toi ajan ja il­mas­ton to­tuu­den.

Luc Jac­que­tin do­ku­ment­ti on epä­ta­sai­nen. Fil­mi­ma­te­riaa­li pai­not­tuu var­sin löyhäs­ti edi­toi­tuun tut­ki­mus­mat­ka­seik­kai­luun. An­tark­tik­sel­la on kylmä, sen kat­so­ja op­pii jäl­leen tietämään. Siir­ryttäessä ope­tus­vi­deon puo­lel­le, on yleisö jo me­ne­tet­ty tur­rut­ta­mal­la. Rans­ka­lai­sel­la ba­ri­to­nil­la las­ke­tel­lut il­mas­tonläm­pe­ne­mis­jar­go­nit eivät tuo puh­ki ka­lut­tuun do­ku­ment­tie­lo­ku­van ala­la­jiin mitään uut­ta.

Lo­rius oli­si an­sain­nut ko­meam­man muis­to­kir­joi­tuk­sen uras­taan. Ice and the Sky on ää­ri­sen­ti­men­taa­li­nen ylis­tys­lau­lu, vi­suaa­li­ses­ti miel­lyttävää tut­ki­mus­mat­ka­jour­na­lis­tiik­kaa, sup­peaa ver­baa­lis­ta näennäis­va­lis­ta­mis­ta. Me­ri­toi­tu­neen oh­jaa­jan työk­si se on täy­del­li­nen ri­ma­na­li­tus. (VA)