Te­ho­kas pai­na­jai­su­ni per­heestä, jo­ka jou­tuu kuol­lei­den kir­jan pau­loi­hin. Vir­keä au­dio­vi­suaa­li­nen kuo­si vat­kaa ai­vo­so­lut sel­lai­sen kau­hun val­taan, että loo­gi­sia auk­ko­ja tai val­toi­me­naan vel­lo­vaa ta­ri­naa ei tur­haan pysäh­dy miet­timään. Tämä on puh­das­ta pin­taa, mut­ta tuo pin­ta ei kos­kaan ole puh­das­ta.

Ve­ri vir­taa, dia­lo­gi sol­juu ta­jun­nan vir­ta­na ja miljöö on jo it­sessään kar­mai­se­va. Jär­ki on tässä ma­nat­tu kauas maan­pa­koon, mut­ta mätä sir­kus sol­juu määrä­tie­toi­ses­ti.